torstai 11. helmikuuta 2016

Kaartin Kut6nen - gurmeeturnee vailla vertaa

Kuten blogin Instagram-, Twitter- ja Facebook-seuraajat jo tietävätkin, vierähti viime viikkoni Englannissa. Hieno reissu kaikin puolin, vaikka tarkoittikin sitä että en ehtinyt Kaartin Kut6sen alkukarkeloihin. Onneksi paikat järjestyivät toiseksi viimeiseen kiertueeseen, joten tuli koettua tuokin.

Ensimmäistä kertaa järjestetty kuuden ravintolan, kuuden ruokalajin ja kuuden viinin gurmeeturnee oli sujuvuudessaan suorastaan käsittämättömän onnistunut ilta. Niin konsepti kuin sen toteutuskin olivat niin toimivia, että vielä kiertueen jälkeisillä illan viimeisillä (tai ehkä toiseksi viimeisillä...) ihmettelimme koko illan virheetöntä orkestrointia. 

Meidän kiertueemme alkoi Ragusta, josta oppaaksemme Kaartinkaupungin kulinaarisiin syövereihin lähti paikan keittiömestari Antti Asujamaa. Alkuun hieman kangerteleva luokkaretkimäinen porukka suli yllättävänkin nopeasti ja niin vain päästiin todistamaan sitäkin ihmettä, että täysin ventovieraat suomalaiset juttelivat,nauroivat ja viihtyivät keskenään. 





Illan aikana käytiin loistavia keskusteluja niin ruoasta sen esteettisine, kulttuurisine ja hedonistisine aspekteineen, Helsingin ravintolaskenen muutoksista, lihanhakureissuista Italiassa, salihenkilökunnan tärkeydestä onnistuneelle ravintolakokemukselle sekä koko ulkonasyömisen kulttuurin kehityksestä. 

Tietynlainen protestanttinen, kaikkea turhanpäiväisyyttä vastustava moraali on Suomessakin murtumassa, eikä kulinarismia tarvitse enää hävetä. Ihmiset yhä enenevissä määrin ymmärtävät sen suuren ilon lähteeksi; asiaksi, josta saa nauttia. 

Niille, joilla henkinen kynnys astua Vähän Paremman Ravintolan ovesta sisään on vielä turha korkea, tarjoavat Kaartin Kut6sen ja Taste of Helsingin kaltaiset tapahtumat mutkattoman mahdollisuuden itse kokea, että ei niissä ravintoloissa oikeasti mitään pelättävää ole. Fiilis jokaisessa ravintolassa oli rento ja vastaanottavainen. 

Tapahtuman yhteisöllisyys olikin illan parasta antia, jolle ei hintalappua pystyisi edes laittamaan. Muutenkin 100 euron hintaiselle lipulleen sai kyllä vastinetta ja joka paikka tarjosi aina jotain pientä ekstraakin. 

Ragussa aloitettiin lämpimällä marjadrinksulla ja leipävalikoimalla. On se käsittämätöntä, miten vahvoja romanttisviritteisiä tunteita joku voi voikaan aiheuttaa. Mutta kyllä se vaan voi - Ragun voi oli toffeisuudessaan jotain aivan ihanaa. Voi, voi. 




Varsinaisena annoksena nautitiin muikkutempurasta, pikkelöidystä omenasta, tuorejuustosta ja muikunmädistä. Varsin ronskisti suolattua annos oli viiniparituksen kanssa hienossa tasapainossa. 




Ragusta seurueemme tie jatkui Juureen, jossa meitä odotti sapasvalikoima. Yksi illan suuria onnistujia. 







Ruokajuomaksi kaadettiin olutta Mathildedalin pienpanimosta siitä yltiöpittoreskista kylästä, johon toissakesänä rakastuin. 

Juuresta jatkoimme Spisiin, jonka pikkuruisen tilan asettamista haasteista johtuen nautimme ruokamme tiivistunnelmaisesti seisaaltaan. Niin persiljajuuren kanssa tarjoiltu, 38 asteessa upeaksi kypsennetty lohi kuin sen viiniparitus keräsivät kehuja useammaltakin illan keskustelukumppanilta. 





Seuraava rasti oli Pastis, jossa - kapoooow - tarjolla oli yksi heidän suosituimmista lista-annnoksistaan: pulpo. Erinomaisen murea mustekala oli saanut kaverikseen mm. paprikaa ja curryvaahtoa. Mustekalahan tunnetusti muodostaa minun maailmankuvassani yksinään koko ruokaympyrän, joten ei ihme, että annos oli yksi illan suurimpia suosikkejani. 





Pompierissa siirryttiin lihallisiin iloihin ja vuorossa oli ankkaa niin paahdettuna kuin confitoituna. 





Meidän viimeinen pysäkkimme oli Emo, jonka friteerattu häränkieliannos vei syvillä mauillaan, no, kielen mennessään. Sen kanssa tarjoiltu etelä-ranskalainen rosé cremant oli yksi illan onnistuneimpia viiniparituksia...






...heti jälkiruokaan saakka. Jälkiruokaviini rokkasi mm. verigreippisorbetista, lemon curdista ja marengista koostuvan annoksen kanssa ja huolella. 

Upea tekstuureilla, eri lämpötiloilla ja kontrasteilla iloitteleva annos, joka voitti puolelleen myös seurueemme "ei-jälkiruokaihmisiksi" tunnustautuneet.




Huikea ilta - suurkiitos kaikille osallisille. Illan päätteeksi olimme täynnä paitsi hyvää ruokaa, myös rakkautta. Emmekä olleet ainoita: ihmiset, jotka vielä muutama tunti aikaisemmin eivät olleet koskaan tavanneetkaan, vaihtoivat nyt kuulumisia, kiittelivät seurasta ja toivottivat toisilleen iloisia illanjatkoja. 

Niin... mutta sitä me vain jäimme miettimään, että miten tässä nyt enää osaa tyytyä pelkkään yhden ravintolan illalliseen? 


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!

14 kommenttia :

  1. Onpa kiva että Helsingissäkin saa kokea tuollaista. Ihania annoksia

    VastaaPoista
  2. Ilta oli niin monumentaalinen kokemus, että tänään pääsi se onnenparku joka jo eilen kotimatkalla kolkutteli silmien takana. Rakkaudelta maistuva hyvä ruoka, niille pohditut omat viinit ja se olut !, viihtyisät ravintola ja ihmiset.
    Kiitos tästä kokemuksesta ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanata että olit mukana <3 on se vain sellainen elämys tuo työhönsä intohimoisesti suhtautuvien ammattilaisten tekemä ruoka. se ruokkii vatsan lisäksi myös silmiä ja sielua x

      Poista
  3. Tämä oli kyllä aivan huippu tapahtuma! Olet saanut kuvatkin onnistumaan tosi hyvin. Itse luovutin aika nopeasti kun oli vain kännykkäkamera mukana. Toivottavasti saadaan pian uusinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no vähän hävetti siinä siviilien keskellä huseerata kamran kanssa... :-) mutta en olisi raaskinut olla iltaa dokumentoimattakaan!

      Poista
  4. No huh! Nyt kyllä rupesi kuola valumaan pahemman kerran! En tiennytkään, että Helsingissä järjestetään tuollaisia kierroksia. Pitääkin kytätä, josko myös joskus tulevaisuudessa vastaavaa tapahtumaa olisi, sillä tällaisen illan haluaisin ehdottomasti itsekin kokea. Mukana olleista ravintoloista en edes ole käynyt kovin monessa, joten pääsisi tsekkaamaan uusia paikkoja yhdellä kertaa useamman. Ellei sitten seuraavalla kierroksella olisikin ihan uudet ravintolat mukana :) Kiva lukea raporttia tällaisesta ruokaretkestä, olen ihan myyty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos sinulle :-) joo, tämä oli kyllä napakymppi heti ensi heittämällä. Tänään on taas pakko päästä Raguun <3

      Tekstissäkin mainittu Taste of Helsinki on toionen mahtava mahdollisuus tutustua siihen, miltä se laadukas ravintolaruoka maistuu - kyllä siinä ero on. Eikä itse asiassa ketjuravintoloiden hintatasoon verrattuna hinnassakaan ole monesti edes merkittävästi eroa (ellei sitten ihan michelintähden ravintoloihin lähde... ja toisaalta, kyllä sieltäkin lounaan varsin järkevään hintaan saa)

      Poista
  5. Mielenkiintoista luettavaa! En ollut tällaisesta kierroksesta kuullutkaan, mutta vaikuttaa mahtavalta tapahtumalta, varsinkin jos ventovieraatkin viihtyy noin hyvin keskenään. Tämä olisi varmasti tehokas keino tutustua moneen ravintolaan kerralla, niin tietäisi mitä kaupungissa on tarjolla. Laadukkaisiin ravintolailtoihin (vaimon kanssa ilman lapsia) kun on aikaa ihan liian harvoin, niin haluaisi tilaisuuden tullen tehdä aina parhaan mahdollisen valinnan. Nämä kuusi on ilmeisesti kaikki hyviä paikkoja, mutta onko joku näistä erityinen suosikkisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ihan varma, ettei tämä viimeiseksi jää - sen verran hyvin oli tapahtuma yleisönsäkin löytänyt. Kaikki mukana olleista ravintoloista ovat todella hyviä, mutta Ragu ja Juuri ovat ne omat suosikkini. Ragu vetää itsensä sinne ihan kärkeen ja olinkin siellä viimeksi ihan muutama päivä sitten... :-)

      Poista
  6. Voi herttileijaa sentään!

    Tämä konsepti kiinnosti heti kun siitä kuulin, ja meidän piti sinne osallistuakin - aina siihen saakka kunnes Miika päätti lähteä kuukaudeksi Indonesiaan vapaasukeltamaan ja jäin suorittamaan yksinhuoltaja-arkea siksi aikaa.

    Ragu ja Spis on paikkoja joihin emme ole ehtineet muutenkaan vielä tutustua lainkaan, ja ne on meidän to-eat -listalla olleet jo tuon vuoden maailmanympärimatkan ajan. Kotona jo monta kuukautta, mutta kaikessa paluuhölinässä on jäänyt vieläkin käymättä.

    Tämä ilta kuulostaa aivan ihanalta, ja konsepti loistavalta. Hinta on mielestäni varsin kohtuullinen ottaen huomioon mitä sillä saa. Lisäksi pidän tuosta protestanttipohdinnastasi; olen monta vuotta jo puhunut siitä että meillä suomalaisilla on liian vahvasti edelleenkin mielessä tuo mielikuva siitä miten elämän pitää olla vaan jatkuvaa kärsimystä eikä mikään saisi olla hyvin ja onnellisesti tai nautinto. Sillä entäs jos viimeisen henkäyksen jälkeen ei odotakaan mitään palkintoa? Sitten kyllä harmittaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta. Toimiva konsepti, samoin sen toteutus. Keneltäkään en ole mitään negatiivista palautetta kuullut ja tilausta on varmasti vielä monelle vastaavalle. Ei voi kuin ihailla myös ravintoloitsijoiden yhteen hiileen puhaltamista <3

      PS. En edes uskalla odottaa, kuinka Miika saa hyvitellä arkeen palatessaan :-) Sanoisin, että illallinen Ragussa voisi olla hyvä ensipysähdys yksinhuoltajavaimon elvyttämisessä ;-)

      Poista
  7. Itse en ole moisesta ennen kuullutkaan. On varmasti mielenkiintoinen tapahtuma gastronomian ystävälle. Tuollaiseen osallistuisin itsekin mielihyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mielihyvin muistelen tapausta vielä jälkeenpäinkin - ehdoton suositus!

      Poista