Pide- Turkin vastaus pizzalle

Erityislahjakkuuksia minulle ei ole oikein siunaantunut. AIDSin parannuskeino jää minulta löytämättä, Euroviisut voittamatta ja tällä temperamentilla on turha odottaa Nobelin rauhanpalkintoakaan. 

Paikallisen ruoan löytämisessä olen sen sijaan aika haka. Muutaman tunnin sisällä Pamukkaleen saapumisesta tiesin jo, mistä saa parhaat lahmacunit. Istanbulissa puolestaan tiedän, mihin mennä piden perässä (Firuzagan alueelle).

Kyllä- siinä on nyt sitten sitä anatolialaista kilimiä!

Koska Lähi-iän maut muutenkin minuun kolahtavat, humahdin myös turkkilaiseen ruokaan. Pide on yksi suosikeistani. Se on pizzan kaltainen tekele, johon yleensä ei tule juustoa, vaan ennen uuniinmenoa sen päälle rikotaan kananmuna mehevyyttä antamaan. Tomaattikastikkeen sijaan siihen kuulemma yleensä käytetään auringossa kuivatuista paprikoista tehtyä tahnaa. 

Halutessaan voi toki käyttää normaalia pizzakastiketta. Soseutin piquillo-paprikoita, mutta tähän käyvät niin itse paahtamasi paprikat tai valmiina ostetut säilötyt paprikat- valmista kastiketta tarvitaan reilu 2 dl. Mikäli paahdat itse paprikasi kastiketta varten, ohjeet löytyvät täältä. Mausta  reilusti suolalla ja pippurilla (ja halutessasi esim. jeeralla, korianterinsiemenillä ja savupaprikalla), etenkin mikäli käyttämäsi makkarat eivät ole kovin mausteisia. 

Omani haluan ehdottomasti sujukilla, turkkilaisella mausteisella makkaralla. Myös pohjoisafrikkalainen merguez toimisi tähän mainiosti. Tähän käytin espanjalaista longanizaa, mutta haaveilen jo versiosta Hakaniemen hallin Hakkaraisen karitsamakkaralla...!

Taikinana voi huoletta käyttää mitä ikinä pizzataikinareseptiä. Itse sävelsin sen puutteessa tällaisen, joka aika hyvin jäljitteli sen lempipideni purutuntumaa. Kuivahiiva olisi epäilemättä käytännöllisempää, mutta espanjalaisen kuivahiivan ja allekirjoittaneen tutustumisyritykset ovat aina menneet jotenkin puihin...

Kaksi pideä (tai 4 pientä)

Pohja:

12.5 g tuorehiivaa (1/4 paketista)
1.25 dl vetä
1 tl sokeria
1 tl suolaa
4.5 - 5 dl jauhoja 
1 rkl öljyä

Täyte:

n. 2 dl paahdetuista paprikoista tehtyä pyrettä
4 makkaraa (omani olivat kokoa n. 12 cm x 2 cm)
1/2 sipuli siivuiksi leikattuna
reilu kourallinen vihreää (suippo)paprikaa lohkottuna
2 kananmunaa (tai 4 jos teet pideistä pienempiä)
1 tomaatti ohuina siivuina

Voiteluun:

1/2 dl turkkilaista jogurttia
1/2 dl vettä

öljyä

Sekoita sokeri ja hiiva 37-asteiseen veteen. Anna levätä n. 15 minuuttia. Lisää sitten puolet jauhoista sekä suola. Sekoita tasaiseksi ja lisää loput jauhot, kunnes taikina irtoaa käsistä ja kulhosta ja on sopivan elastista. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi ja laita kohoamaan öljyllä vuorattuun kulhoon noin tunniksi/ kunnes kaksinkertainen.

Lämmitä uuni 250 asteeseen. Mikäli käytät pizzakiveä, laita kivi uuniin lämpiämään. Itsellä sellaista ei ole, joten jätin uunipellin kuumenemaan uuniin.

Jaa taikina kahtia, vaivaa ilmakuplat taikinasta ja kaulitse leivinpaperin päällä kahdeksi ohueksi, n. 30 cm x 20 cm kokoiseksi ovaaliksi (työstä toinen puolikas vasta kun ensimmäinen on jo uunissa). 

Levitä kastike taikinalle, sitten tomaatit, sitten sipulit ja paprikat ja viimeisenä makkarat. Itse puristin ne kuorestaan n. peukalonpään kokoisiksi palleroiksi, mutta tähän voi käyttää niin siivuttua makkaraa kuin ihan siivutettua, tulista leikkelettä. 

Käännä n. pari senttiä reunaa täytteen päälle ja käännä ovaalin päissä taikina muutaman kerran ympäri saavuttaaksesi piden venettä muistuttavan muodon. Siirrä sitten kuumalle uunipellille.

Voitele juuri ennen uuniinmenoa turkkilaisen jogurtin sekä veden seoksella ja riko keskelle venettä kananmuna.

Paista uunissa n. 10 minuuttia, kunnes kananmuna on asettunut ja reunat onvat kauniin ruskeat. Voitele reunat uunista tulon jälkeen oliiviöljyllä ja nauti. Turkkilaisella matolla tai ei.