Rondan suuntaan Serranía de Rondan vuoristossa kiemurteleva A397- tie tarjoaa matkustajalleen varsin huikeat maisemat. Ennenkuin noustaan sellaisiin korkeuksiin, etteivät siellä enää kasva puutkaan, muistuttavat maisemat sypressipuiden ympäröimine huviloineen Toscanaa.
 |
| EI, tämä ei ole meidän talomme. Vielä ainakaan... |
Väliin, etenkin illan hämärtyessä vuorenhuippujen taakse, voisi puolestaan kuvitella olevansa Afrikassa tai jopa Kaukoidässä.
Näkymät ovat, etenkin viikonloppuisin, myös moottoripyöräilijöiden suosiossa. Siellä täällä tienvarteen tuodut kukkakimput muistuttavat vaaroista, joita tällä serpentiinitiellä vaanii.
Maisemilla on oma, varsin voimakas kielensä, jolla on kyky palauttaa mieleen muistoja kovinkin erilaisista paikoista.
Herrasmies näki vuoristossa omaa kotiseutuaan; Derbyshireä ja Yorkshireä, kun taas minua näköalapaikat muistuttivat entisen kotini lähellä sijaitsevasta puistosta Jerusalemissa. Hieman myöhemmin yhä karummaksi muuttuva maa toi sydäntävihlaisevalla tavalla mieleen Länsirannalla tutuksi tulleet beduiinikylät.
Rondaan päästäessä ollaan jo liki kilometrin korkeudella merenpinnasta ja sen tuntee ja näkee. Muutaman tunnin ajomatkan aikana lämpötila laskee liki kymmenen astetta.
Varoitusmerkit eivät enää täällä varoittele lehmälaumoista. Talvisin täällä, kuten Granadaa ja Alhambraa ympäröivillä Sierra Nevadan vuorilla näkee jopa lunta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti