Ding dong, dim sum

Koska kaikki pieni on kaunista (etenkin jos se tulee Tiffanyn laatikossa), niin olen ihastunut dim sumeihin, noihin kantonilaisen keittiön kulmakiviin.

Täytteeksi käy niin jauheliha (kiinalaisten tapaan olen tässä rohkaistunut käyttämään possua), kuin ne joka paikkaan tunkemani (jätti)katkaravut ja lempparimme ankka. Ankkana olen käyttänyt confita, koska sen luusta riivitty liha on rakenteensa ja riistaisen arominsa puolesta toiminut paremmin kuin uunissa paahtamastamme kokonaisesta ankasta ylijäänyt liha (ja koska sekin on täällä halpaa...) Mutta tokihan tämä on taas sitä eilisten jämien salonkikelpoiseksi kierrättämistämme eksoottisimmillaan.

Olen myös leikitellyt ajatuksella, että tekisin tuon dumpling- taikinan itse. On minulla siihen ohjekin, eikä edes kovin vaativan oloinen mutta... Torremolinoksesta löytyneen oivallisen aasialaisen supermarketin pakastealtaasta noita gyoza- levyjä saa niin helposti. Ja muutama euro on aika pieni hinta mielenterveydestä. Niinpä meillä on aina paketti pakkasessa, odottamassa väistämätöntä himon iskemistä. 

Karjalaiset sukujuuret omaavana oletin, että se karjalanpiirakoiden rypyttämiseen vaadittava sorminäppäryys uinuu resessiivisenä siellä geeniperimässä heti sen hersyvän naurun vieressä. Näinhän se ei toki ollut, eikä noita ulkomuodon perusteella kehtaisikaan kauheasti esitellä. Mutta kaipa sekin taito tässä vielä ajan mittaa kehittyy...?

Herrasmiehen kollega tuli illalliselle tuossa taannoin,  joten teimme kulinaarisen maailmanympärimatkan. Listalla oli mm. niitä voitokkaita kookoskatkarapuja mango-chilikastikkeella, köftejä, tsatsikia ja granattiomenansiemen-tabboulehia sekä näitä. Arvatkaa vaan, muistinko niissä täpinöissäni kirjoittaa reseptiä ylös? No en. Mutta näinhän se suunnilleen meni...

20 kpl

1 kypsennetyn ankanreisiconfit'n liha pienittynä
1 rkl kevätsipulia
1 rkl silputtua korianteria
1 rkl porkkanaraastetta
1/2 tl raastettua inkivääriä
1/2 tl chiliä hienonnettuna
1/2 tl valkosipulia hienonnettuna
1/2 limen raastettu kuori ja mehu
vajaa 1 tl osterikastiketta
20 kpl gyoza- tai wonton-levyjä


Purista porkkanaraasteesta ylimääräinen neste pois ja pilko veitsellä raasteen pisimpiä rihmoja pienemmiksi. Sekoita muihin aineksiin. Lisää limenmehu ja osterikastiketta sen verran, että seoksesta tulee kostea ja käsiteltävä. Täytä gyoza-kuoret täytteellä. Varo liiallista täyttämistä, 1 tl täytettä/ gyoza riittää (aina kun varoitan ylitäyttämisestä tai uppopaistopannun tunkemista liian täyteen, uskokaa pois, että teen itse juurikin niin...)

Ota esiin aina vain muutama gyoza-levy kerrallaan ja pidä loput peitettynä, jotteivät ne kuivu. Reunat pysyvät kiinni kun ne kastelee sormenpäällä vesitilkalla. Rypytä ne samansuuntaisesti: aloita keskeltä ja suuntaa päätä kohden. Vaihtoehtoisesti voit nipistää reunat puoleenväliin keskeltä aloittaen ja jakaa jäljellejäävän puolikkaan kahtia, jolloin lopputuloksena on viereisen kuvan kaltainen kolmio.

Kuumenna tilkka öljyä paistinpannussa. Aseta sen jälkeen gyozat pannuun niin, että saavat kauniin ruskean värin pohjaansa. Tämä myös tekee siitä rapean. Kaada sitten n. 1/4-1/3 dl  (riippuen pannun koosta) vettä pannuun ja anna kypsyä kannen alla höyryssä viitisen minuuttia, jolloin taikinanyytit muuttuvat läpikuultaviksi.

Vaihtoehtoisesti voit myös uppopaistaa ne. Arvatkaa vaan, kummista Herrasmies tykkää enemmän...

Tarjoile hoisin- tai Peking- kastikkeen kanssa.