Minulla on jotenkin jakomielitautinen (skitsofreeninen, dissosiatiivisen personaallisuushäriöinen tai millä ikinä nimellä sitä onkaan nyt trendikästä kutsua) suhde maailman keittiöihin. Luonnollisestihan tuo Espanjan anti on sydäntä lähellä, mutta Suomessa ollessani kokkailu on kaukokaipuun ansiosta enimmäkseen Lähi-itävaikutteista. Siellä ollessani olen puolestaan niin hummuksella ja falafeleillä kyllästetty, että pystyn ajattelemaan vain italialaista ruokaa - kunnollista italialaista ruokaa kun en ole toistaiseksi sieltä onnistunut löytämään. Kerran Betlehemissä löytämäni pestopurkki sai minut kyyneliin. Onnen sellaisiin, onneksi.
Tunnetuin pesto onkin se Ligurian alueelta kotoisin oleva, basilikasta tehty pesto genovese, mutta on sitä varioitu vaikka millä yrteillä. Kulinaarimuruja-blogin Jaana esimerkiksi on tehtaillut sitä mm. vuohenputkesta ja tillistä. Itse sana pesto tulee murskaamista (nimenomaan siis sellaisella morttelilla) tarkoittavasta sanasta pestare, josta tuo englanninkielinen morttelin (mortar) työpari pestle tulee.
Tänään varioimme sitä parsakaalista. Koska väri muuten oli kovin valjua, lisäsin mukaan myös kourallisen kevätsipulin varsia ja loput ikkunalaudalla sinnikkäästi hidasta kuolemaan tekevästä basilikapuskasta.
Suunnilleen kaikkia pestoreseptejä yhdistävä ainesosat ovat oliiviöljy, parmesaani ja pinjansiemenet, joiden sijaan käytin tänään tosin manteleita, jotka kuivapaahdoin ensin.
Tästä tulee tarpeeksi pestoa noin neljän-kuuden hengen annokseen Jaääkaapissa tämä säilyy ainakin viikon verran kunhan päälle kaataa ohuen kerroksen öljyä. Lopun voi myös pakastaa.
400 gr parsakaalia
1 sitruunan kuori
1/2 - 1 sitruunan mehu
1 valkosipulin kynsi
1 dl parmesaaniraastetta
50 gr manteleita
2 dl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
kourallinen kevätsipulinvarsia
kourallinen basilikanlehtiä
Höyrytä kukkakaalinkukinnot ja hakkaa morttelissa tahnaksi muiden ainesten kanssa. Tai soseuta nopeasti blenderissä. Keitä pasta (spagetti, linguine tai bucatini toimivat parhaiten) pakkauksen ohjeen mukaan ja valuta. Hieman joukkoon saa tärkkelyspitoista keitinvettä jäädä. Kääntele mukaan pesto ja tarjoile.
____________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Hih,nauratti tuo suhteesi maailman köökkeihin;D täällä en koskaan osta valmista pestooa vaan teen itse eri variaatioilla,Suosikkini on punainen pesto,joka täällä syntyy kotikeittiössä,mutta Suomessa ollessani ostan Lidlin punaista pestoa,joka on muuten sairaan hyvää:-) Siinä purkin kyljessä olevan raaka-ainelistan mukaan syntyy omakin punainen pesto :-) Ihana pasta,tuota lukiessa tuli kyllä nälkä!
VastaaPoistapunainen pesto on ihanaa!
PoistaSamoin, huvittti tuo suhteesi eri keittiöihin. Ihana ! :D
VastaaPoistaParsakaalipesto ei olekkaan hassumpi ajatus. Varsinkin kun olen hulluna pestoon sekä parsakaaliin :)
mulle henkilökohtaisesti parsakaali on yksi niistä (harvoista) vihanneksista jota olen opinut arvostamaan ilman joko a) pekonia tai )b uppopaistamista ;-)
PoistaNo pekoni on kyllä sellainen juttu että se tekee kaikesta hyvää :D Vähän samaa vikaa oli mussa ennen kunnes pakotin itseni opettelemaan kasviksien syöntiä ihan sellaisenaan, terveellisesti ja meneehän ne nykyään arkiruokailussa.
PoistaJa parskaalipestossa on parmesaania, silläkin on taipumus tehdä kaikesta hyvää :D
:-)
Poista