Vaikka gefilte fishistä tulikin kebabia, yhdestä asiasta en suostunut tinkimään - gefilte fishin kanssa perinteisesti tarjottavasta chreinistä (voi tuota gutturaaleilla iloittelua!). Joka jakaa ihmiset aika tiukasti kahteen koulukuntaan: niihin, jotka eivät osaa kuvitellakaa syövänsä gefilte fishiä ilman sekä niihin, jotka ovat jo lopettaneet tämän postauksen lukemisen. Ja happamanmakeassa polttavuudessaan se onkin aika omanlaisensa kondimentti. Kalapullien lisäksi se käy leivälle, kylmien leikkeleiden ja lihan seuraksi muutenkin. Ilmatiiviissä purkissa se säilyy kylmässä muutaman viikon.
Jotain chreinistä kertoo myös se, että se on kuulemma vakiinnuttanut asemansa venäläisissä idiomeissa - jokseenkin derogatiivisissa yhteyksissä. "Olkoon chrein kanssasi" esimerkiksi tarkoittaakin "painu helvettiin!"
Jotain chreinistä kertoo myös se, että se on kuulemma vakiinnuttanut asemansa venäläisissä idiomeissa - jokseenkin derogatiivisissa yhteyksissä. "Olkoon chrein kanssasi" esimerkiksi tarkoittaakin "painu helvettiin!"
Chrein on kaikkien muidenkin juutalaisen keittiön erikoisuuksien lailla asia, jossa se mamen ja bubben (äidin ja isoäidin) tekemä on aina parasta eikä sille voi kilpailla edes Gordon Ramsay. Mutta se, joilla ei moisia sukurasitteita ole voivat vapaasti varioida ja luoda sen oman tarkasti varjellun salaisen sukureseptinsä! Perinteisesti chreiniin ei tule muuta kuin punajuurta, piparjuurta suolaa, sokeria ja valkoviinietikkaa, mutta sen makumaailmaan sopivat äärimmäisen hyvin myös tummemmat, mausteisemmat sävyt, kuten kumina tai fenkoli, jota itse tässä käytin.
Piparjuurta tulee suunnilleen saman verran kuin punajuurta, mutta se on sen verran ärhäkkää tavaraa, että sitä kannattaa lisätä oman kipurajan mukaan vähän kerrallaan. Tarkoitus tällä relissillä on kuitenkin olla aika ärhäkkää - joskin olen kuullut joidenkin lisäävän myös majoneesia (oy ja vey!).
Tuon piparjuuren valmistus on varmaankin surströmming-purkin avaamiseen verrattavissa oleva kokemus - kokemus, jota ennen ei ole elänyt. Se kannattaakin suorittaa hyvin ilmastoidussa tilassa. Joskin muutamalta kyyneleeltä ei kai vain voi välttyä.
Toisissa resepteissä punajuuret keitetään, kuoritaan ja annetaan jäähtyä ennen raastamista. Toisissa ne taas raastetaan raakoina. Itse keitin kaksi punajuurta, koska se tuo esiin sen makeuden. Lisäksi raastoin joukkoon yhden raa'an punajuuren, koska se antaa paremman rakenteen ja hieman erilaisen punajuurisuuden.
Chreinin teko kannattaa aloittaa edellisenä päivänä ja antaa sen maustua kylmässä seuraavaan päivään.
3 punajuurta
200 gr pala piparjuurta
1 rkl valkoviinietikkaa tai omenaviinietikkaa + 1 rkl ruskeaa sokeria
1 tl punaviinietikkaa+1 tl ruskeaa sokeria
2 tl murskattuja fenkolinsiemeniä
1/4 - 1/2 dl punajuurten keittovettä
suolaa, mustapippuria
Keitä kaksi punajuurta kypsiksi. Anna niiden jäähtyä, kuori ne (keittämisen jälkeen se lähtee ihan vetämällä) ja raasta haluamasi kokoiseksi raasteeksi. Säästä desin verran vettä.
Kuori myös piparjuuri ja raasta samankokoiseksi raasteeksi. Sekoita valkoviinietikka ja sokeri ja sekoita piparjuuriraasteen joukkoon. Tämä reagoi piparjuuren sisältämiin öljyihin (etenkin sinappiöljyyn) ja tasoittaa sen makua. Viinietikka myös estää raastetta muuttumasta ruskeaksi.
Raasta raaka punajuuri ja lisää keitettyihin punajuuriin. Lisää sitten piparjuurta vähän kerrallaan makusi mukaan. Itse lisäsi reilut kaksi desiä. Mausta sitten suolalla (ja pippurilla - toinen epätavallinen lisäys). Koska se vahvistaa entisestään chreinin upeaa väriä ja antaa sille taas vähän erilaisen happamuuden, lisään minä myös punaviinietikkaa (sekoitettuna sokeriin). Lisää punajuurten keittovettä kunnes koostumus on haluamasi lainen. Lopullisen silauksen antavat fenkolin tai kuminansiemenet. Säilytä imatiiviissä astiassa kylmässä seuravaaan päivään ja tarkista vielä maku ennen tarjoilua.
Blogilla tuli tuossa hetki sitten seitsemän kuukautta taivalta täyteen ja sehän voi tarkoittaa vain yhtä asiaa: tunnustuspalkintoa! Tämän kuukauden palkinto lähtee Kaikki äitini reseptit- blogin-blogin tomeralle ja pohojalaasen peräänantamattomalle emännälle Nannalle. Juuri vaihtuneen juutalaisen uuden vuoden tunnelmissa (silloin kun perinteisesti syödään kaikkea makeaa sen symboloimiseksi, että uuden vuoden toivotaan olevan yhtä makea ja menestyksekäs) lähtee postiin purkki sitä meidän ruokohunajaamme!
Kiitos kuluneista kuukausista myös muille meitä Facebookissa, Pinterestissä, täällä tai Blogilistalla, Bloglovinissa tai blogilistoillaan seuraaville - teitäkään ei ole unohdettu! Myös vastaisuudessa palkitsemme lukijoita, kommentoijia, tykkääjiä ja blogilistoilleen meitä nostaneita pienellä (ja usein hölmöllä) tavallamme!
__________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Kiitos kuluneista kuukausista myös muille meitä Facebookissa, Pinterestissä, täällä tai Blogilistalla, Bloglovinissa tai blogilistoillaan seuraaville - teitäkään ei ole unohdettu! Myös vastaisuudessa palkitsemme lukijoita, kommentoijia, tykkääjiä ja blogilistoilleen meitä nostaneita pienellä (ja usein hölmöllä) tavallamme!
__________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Oy meideleh,vaikka kuulunkin siihen joukkoon joka ei missään nimessä suostu maistamaan chreinia,niin ehkä uskaltausin maistaa tuota sinun versiotasi....muutaman kerran on tullut vierestä katsottua chreinin valmistamisprosessia,ja muistaakseni ystäväni laittaa niitä keitetyjä punajuuria siihen.Ja on kyllä tyjyä kamaa just tehtynä,kerran haistelin ja kyyneleet meinasi valua;D
VastaaPoistakyllä henkeä joutui haukkomaan useampaankin otteeseen ;-)
PoistaOi kiitoskiitos! Aattelin jo, että nyt se on mennyt teettämään ne mätsäävät tuulipuvut. :)
VastaaPoistaJa tämä Chrein sitten. Voi tätä sivistyksen määrää. Kiitos siitäkin.
minä mitään tuulipukuja... ihan vielä ainakaan :-) sivistystähän humanistihempukalla kyllä jaettavaksikin saakka löytyy. Joskaan ei sitten kyllä omaan jokapäiväiseen elämään... :-/
Poista