Mitä tehdä Tampereella? Vinkkejä historian- ja kulinarisminnälkään

For English please see here

* * * 

Tampereelta löytyy nähtävää niin historianharrastajalle kuin ruokaturistillekin.

* * * 

Tampere - tuo Suomen Manchester. 

Teollisen vallankumouksen kehto.

Punatiilen dominoima työväenliikkeen tyyssija. 

Lapsuuteni TV:n Thilia Thaliasta tuttu teatterikaupunki. 

Göteborgaren työ vei meidät taas viikonlopuksi tähän Pirkanmaan helmeen ja maamme kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin, joka on juuri tehnyt historiallisen päätöksen ja päättänyt seurata pääkaupungin jalanjäljissä maamme toiseksi raitiovaunuverkoston omaavaksi kaupungiksi. 

Valtuuston yli kymmenen tuntia vatvoma keskustelu herätti melkoista intohimoa puoleen ja toiseen. 

Huolta herätti mm. kuurojen kohtalo: liian hiljaisina kun raitiovaunut katsottiin heille hengenvaaralliseksi uhaksi. Ehkä siellä Tampereella ei ole oivallettu, että se kuuro pysyy kuurona, oli se desibelitaso sitten mitä tahansa? Tai että silmät niillä pääsääntöisesti kuitenkin toimivat? 

Harvemmin sitä täältä isolta kirkoltakaan raportoidaan, kuinka kolmosen spåra niittää kuolemaa ja on taas vaatinut uuden uhrin kuulovammaisten pahaa-aavistamattomasta joukosta. 

Onnea Tampereelle joka tapauksessa - vaikka eihän tuo teknologian etuvartiossa seisominen heille toki uutta ole. 

Esimerkiksi koko Suomen ensimmäinen sähkövalo syttyi nimenomaan Tampereella Finlaysonin tehdassalissa vuonna 1882. 

Tampere paistatteli tuolloin muuten saavutuksellaan melkoisen maineikkaassa seurassa: tuota ennen moisia hienouksia oli nähty Euroopassa vasta neljässä kaupungissa, joista yksikään ei ollut Helsinki.

(Pariisi, Strasbourg, Lontoo ja Milano, kun nyt satuit kysymään). 

Pysyvää asutusta Tammerkosken seudulla on ollut jo 600-luvulta lähtien, joskin ei siellä sillalla varmaan vielä tuolloin kovinkaan taajaan tanssahdeltu.

Kaupunkioikeudet Tampere sai vuonna 1779, mutta vielä tuolloin sen asukasluku jäi alle tuhannen. 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Finlaysonin puuvillatehtaan myötä alkanut teollistuminen kuitenkin nelinkertaisti asukasluvun vuosisadan puoleenväliin mennessä. 1900-luvulle tultaessa tamperelaisia oli jo hulppeat 36 000.

Sadantuhannen asukkaan rajapyykki ohitettiin 1950-luvulla ja 200 000 paukahti täyteen vuonna 2003.

Teollisuuskeskuksena Tampereesta kehittyi myös merkittävä poliittinen ja taloudellinen keskus, jossa mm. nais- ja työväenliike oli aktiivinen: olihan väestö sattuneesta syystä tehdastyöläis- ja naisvoittoista. Hyvissä käsissä tamperelainen järjen valo on tänäkin päivänä: onhan niillä mm. tuo Nuorgamin Emmi. 

Tuonaikaiseen työläiselämään pääsee tutustumaan Amurin työläismuseokorttelissa tai työväenmuseo Werstaassa. Finlaysonin omistajasukuun kuuluneen von Nottbeckin perheen vaiheita kartoittava Museo Milavida puolestaan tarjoaa väläyksen siihen vähän paremman väen elämään. 

Tampereella oli kyseenalainen kunnia toimia parin historiaan jääneen henkilön; muuan Leninin ja erään Stalinin ensimmäisen tapaamisen sijaintina. 

Salaisen tuumaustuokion seurauksena miehet menivät ja pistivät alulle Neuvostoliiton syntylaukauksena toimineen vallankumouksen, eikä miljoonien kadoksiin, pakkotyöleireille ja kidutuskeskuksiin päätyneiden ihmisten kiitollisuudella varmaankaan ole rajaa. 

Tampereelta löytyykin yksi koko maan kummallisimpia museoita: Lenin-museo. Vakoilumuseo, toinen Tampereelta löytyvä museokuriositeetti on puolestaan alansa ensimmäinen koko maailmassa.

Sisällissodan synkkien vuosien aikana Tampere oli punaisten hallinnassa ja kaupunki toimi monien ratkaisevien taisteluiden näyttämönä. 

Tammerkosken rannassa sijaitsevasta Vapriikki-museokeskuksesta löytyy asialle omistettu pysyvä näyttelykin.

Tampereen kaupunkikuvaa määrittävät yhä suorastaan ikonisiksi muodostuneet; Tammerkosken ympäristöön levittäytyvät punatiiliset tehdasrakennukset taivasta halkovine kookkaine savupiippuineen. Teollisuuden siirryttyä enenevässä määrin halpatuotantomaihin, ei savupiipuista tosin puksauttele savua ulos enää monikaan. 

Sen sijaan tehdasaluetta on kunnostettu museoiden, pikkuputiikkien ja ravintoloiden kansoittamaksi viihtyisäksi kortteliksi. Yksi suosikkiosoitteistamme on Panimoravintola Plevna, jonka oman panimon valikoiman parissa saa varsin kivuttomasti vietettyä vaikka kokonaisen iltapäivän. 

Jos muuten keskieurooppalainen oluttupatunnelma kiehtoo enemmänkin, kannattaa suunnata elsassilaisravintola Wistubin Tarte Flambéen/ Flammekuechen äärelle!

Ruokamatkailijan kannattaa ehdottomasti etsiytyä ydinkeskustassa hieman piilossa olevaan, yli 100-vuotiaaseen kauppahalliin. 

Kauppahalli ei ole kovinkaan suuri, mutta sitäkin hurmaavampi. 

Edelliseen Tampere-juttuuni saamien vinkkien perusteella (kiitos teille!) löytynyttä ranskalaista Neljä Vuodenaikaa-ravintolaa ihastuttavampaa lounaspaikkaa saa kaupungista hakea. 

White Guide Nordicissakin noteeratussa ravintolassa oli vierailupäivänämme tarjolla mm. mahtavaa sorsaa. Erinomainen hinta-laatusuhde - muista myös tsekata delin puolelta löytyvä upea raakamakkaravalikoima. 

Kotiinviemisiksi kannattaa hamstrata myös brittityylisiä piiraita, jotka saivat minut kaappienglantilaisena vallan liikuttumaan. 

Muita tsekkaamisen arvoisia paikkoja ovat Kalaherkut Nygren sekä välimerellinen herkkukauppa Mama's Corner. 

Kaupungin alkuasukasväestö ei muuten pettänyt rempseydessään tälläkään kertaa (edellisestä kerrasta lisää täällä). 

Seisoessani tupakalla hotellimme kattobaarin terassilla lähestyi minua yksi juuri maailmalta vuosikymmenten jälkeen takaisin kotikonnuilleen palannut Pyynikin poika. 

"Tiedäksää plikka yhtään kuinka kaunis sää oot!" hän huokaisi minua tuijottaen, saaden ihailullaan minut liki sanattomaksi. Mutta vain hetkellisesti.

"Vaan mee ihmeessä sisälle, sullahan jäätyy p***u!

Moro taas, Tampere - seuraavaan kertaan!

* * * 

PS. Lisää sisäpiirin vinkkejä Tampesteriin löydät Emmin lisäksi myös Kohteena Maailma-blogin Ramilta. Ravintolasuosituksia kannattaa bongailla puolestaan Sivumaku-blogin Janilta.

Lisää omia ravintolalöytöjäni kaupunkiin löydät blogista täältä.

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?


       

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!