Itkettävän hyvää - täydellisen perunamuusin salaisuudet (gluteeniton)

For English please see here

* * * 

Täydellisen pottumuusini salaisuudet? Ruskistettu voi ja karamelisoitu sipuli. Lopputulos on suorastaan itkettävän hyvää.

* * * 

Pottumuusi on ruoista ehkä sitä kaikkein lohdullisinta. Mutta on olemassa muuseja ja sitten on olemassa muuseja. Muutamalla kikalla saa pussimuusijauheestakin syötävää, mutta onhan se kaikista paras aina alusta saakka itse tehtyä. 

Rakkauskirjeen isäni muusille löydät blogista täältä. Isän muusi on tehnyt vaikutuksen vuosien saatossa myös muihin kotiin näytille tuotuihin ruokailijoihin, joskin väliin pienoisella varauksella: "Katso nyt sen väriä - tuossa ei ole kyllä voissa säästelty!" Eikä kyllä kuulukaan. 

Mummoni muusi sen sijaan oli aikoinaan hämmentävä kokemus - rakenne oli kaikkea muuta kuin silkkisen sileä, unelmanpehmeä pilvi, johon halusi hypätä piehtaroimaan. Mummo kun laittoi omaansa sipulia. Eikä todellakaan minään mikroskooppiseksi hienonnettuna silppuna. Ei sitä taidettu Kuusamon perukoilla erityisemmin edes kypsentää. Mutta kyllähän se sipuli toki makua tuo. Ja eksentristä suutuntumaa...sitä halutessaan.

Oma muusini on muotoutunut vuosien saatossa tällaiseksi. Kunniaa se tekee molemmille, mutta omin, hyviksi havaituin twistein. Aitoa voita löytyy siitäkin, mutta ruskistettuna. Sipulia myös, mutta pehmeän makeaksi karamelisoituna ja soseutettuna. Ja tulos... noh, joskus yleensä se katoaa parempiin suihin ihan sellaisenaan. 

Omat vinkkini omaan suosikkimuusiini ovat helpot. Oikea perunalajike, kuivaksi höyryttäminen keittämisen jälkeen ja isoa valkosipulimurskainta muistuttavan perunaprässin käyttö. Niin ja se ruskistettu voi. Ja soseutettu karamelisoitu sipuli.

Ehkä kaikki eivät ole kaltaisiani itkupillejä, jotka liikuttuvat kyyneliin jopa 6 Nations-rugbyturnauksen mainoksia katsellessa, mutta kyllä tätä muusia tehdessä itku pääsee ainakin kahdesti. Ensimmäisen kerran sitä sipulia hienontaessa, toisen kerran valmista muusia maistaessa. 

Itkettävän hyvä pottumuusi karamelisoidulla sipulilla ja ruskistetulla voilla:

1 kg (jauhoisia) perunoita

3 pienehköä sipulia, ohuelti siivutettuna

1,5 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna

1 tl sinappia

2 tl suolaa

1/2 tl valkopippuria

150 gr voita

1,5-2 dl (täys)maitoa, kuumennettuna

Kuori perunat ja lohko koosta riippuen 4-6 osaan. Höyrytä tai keitä suolatussa vedessä kunnes kypsiä. Karamelisoi sillä välin sipuli kuullottamalla niitä keskilämmöllä paistinpannulla muutamassa ruokalusikallisessa voita.

Kun perunat ovat valmiit, valuta ne ja höyrytä kuiviksi. Soseuta sipuli tehosekoittimessa timjamin ja sinapin kanssa, notkistaen seosta tarvittaessa muutamalla ruokalusikallisella maitoa.

Ruskista voi kuumentamalla sitä pinnoitetussa kattilassa (tai paistinpannulla) kunnes kupliminen lakkaa ja sen tuoksu muuttuu pähkinäisen paahteiseksi.

Purista höyrytetyt ja kuivat perunat perunaprässin läpi. Yhdistä siihen muut ainekset ja vatkaa tasaiseksi. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla ja/tai pippurilla.

Ja mitäs tämän kanssa söisi? No vaikka

Rosmariinisia hirvipullia karpalokastikkeella 

Perinteisiä ruotsalaisia lihapullia

Brittikeittiön lohturuokaklassikkoa bangers & mash

Paprikaista possupataa

Pitkään haudutettua soijabolognesea

Soija-punajuuristroganoffia

Tai uusinta lohturuokasuosikkiani: Lindströmin lihapyöryköitä!

PS. Mikä on teidän lohturuokasuosikkinne? Ja missä joukoissa te perunamuusin suhteen seisotte: sipulilla vai ilman?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!