perjantai 22. marraskuuta 2013

Dim sumeja

Myös kehoni on huomannut lähestyvän talven. Tosin vaikuttaa siltä, että se myös luulee olevansa karhu. Mikään unimäärä ei tunnu olevan tarpeeksi eikä hiilihydraatttien houkutuksella ole mitään rajaa. Ihan vielä ei ole kuitenkaan pitkään haudutettujen lihapatojen aika, joskin kirpparilta tarttui juuri mukaan kauan hakusessa ollut, blogin Facebook- sivullakin esitelty Le Creusetin valurautapata. Kohta siis! 

Villapaitojen ja flanellipyjamien lisäksi huomaan hakevani lämpöä myös mausteista ja inspiraatiota entistä enemmän Lähi-idästä ja Aasiasta. Niinpä tänään pyöräyteltiin dim sumeja. Jonne hävikistä herkuksi- periaatteen mukaisesti päätyivät empanadasta ylijäänyt jauheliha ja laksasta ylijääneet mausteet ja yrtit. 

Toisin kuin viimeeksi en jaksanut ottaa stressiä täydellisestä rypytyksestä vaan nipistelin ne tuollaisiksi rustiikkisen kotikutoisen näköisiksi nyyteiksi. Vaihtoehtoisia tapoja löydät täältä

Valmiita gyoza-kuoria löytää aasialaisten kauppojen pakastealtaasta, mutta voi sen halutessaan tehdä myös itse - alla Food and Wine- lehden ohje. Kävisi tähän myös varmasti se  pelmenitaikinakin

25 kpl

Kuoritaikina:

3 1/4 dl jauhoja
1 1/4 dl vettä

Sekoita vesi jauhoihin ohuena nauhana sekoittaen kunnes tuloksena on karkea taikina. Vaivaa tasaiseksi, peitä kelmulla ja anna levätä huoneenlämmössä 15 minuuttia. Jaa sitten viiteen osaan, pyörittele tangoiksi ja jaa ne sitten viiteen osaan. Pidä lopputaikina peitettynä yhtä tankoa työstäessäsi ja kaulitse ohuiksi pyörylöiksi.

Täyte:

25 kpl 200 gr (possu)jauhelihaa
muutaman sentin pala inkivääriä
1/2 chili
kourallinen korianterinlehtiä
kourallinen kevätsipulia
2 valkosipulinkynttä
1 rkl kalakastiketta (tai soijaa)
1 limen kuori raastettuna

Sekoita ainekset keskenään. Jaa täyte (n. 1 tl/ dim sum) taikinalevyille ja nipistä reunat yhteen. Höyrytä kypsiksi (n. 5 minuuttia) joko vartavasten hankitussa bambuhöyryttimessä (jolle sinulla ei oikeasti ole keittiösi rajallisessa kapasiteetissa säilytystilaa) tai kattilan höyrytysosassa. Irrottamisen helpottamiseksi alle kannattaa laittaa  rei'itetty leivinpaperi (näin se höyry pääsee läpi). 

Dippikastike:

1 dl soijakastiketta
1 dl hunajaa
1 limen mehu
1 tl raastettua inkivääriä
1 tl seesamiöljyä

Sekoita ainekset ja tarjoa dim sumien kanssa. 




Niinkuin varmasti muissakin blogeissa tällä hetkellä, myös täällä kipuillaan ja kauhistellaan tulevaa talvea. Ihan vain valoteknisistä syistä. 

Tulossa on blogin ensimmäinen talvi ja ellei sitä koko viikon postaustarvetta meinaa kokata ja kuvata lauantai- ja sunnuntai- päivien varttitunnin ikkunan aikana niin jotain olisi keksittävä...! Jos te ihanaiset lukijat annatte blogille jo muutenkin kortilla olevaa aikaanne, niin kyllähän minulla on silloin velvollisuus yrittää edes kiitokseksi tuottaa mielekästä ja laadukasta sisältöä?


__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



        



12 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. onneksi himo on melkolailla helposti tyydytettävissä ihan kotikonstein :-)

      Poista
  2. Ihanan näköisiä ja joo, valoa vois olla enemmän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. valoa, aikaa, sosiaalisesti hyväksyttäviä tekosyitä käyttää tiaraa... ;-)

      Poista
  3. Todella hyvännäköisiä dim sumeja. Voisin ottaa noita vakallisen ja siirtyä lämpöiseen kotiluolaan talviunille odottamaan kevät auringon ensisäteitä.

    VastaaPoista
  4. Nätit dimsumit:) Täällä alkoi vuoden alussa joku dim sum -trendi,ja joka paikkaan nousi paikkoja joissa niitä tehdään,jopa Carmel.torillakin on dim sum-koju. Vähän alkoi kyllästyttää...Mutta olen kuullut eräästä kiinalaisesta joka tekee kaupungin parhaat dim sumit jossain rähjäisessä paikassa,Se pitää vielä tarkistaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näteistä en tiedä ;-) toi rähjäinen kiinalainen kuulostaa kyllä juuri sen verran lupaavalta että niiden täytyy olla hyviä :-)

      Poista
  5. No tohon karhufiilikseen voin niin samaistua ! Väsyttää ja syöpötyttää :D

    Talvi on kyllä bloggarille pirullista aikaa, hyviä kuvia ei saa otettua kun sitä valoa ei vaan ole ja se turhauttaa kamalasti. Haluaisi postata mutta se on vaikeaa. Aikaisemmin kun kirjoittelin life styleblogiani oli se suorastaan masentavaa miten siitä bloggamisesta meni talvella hieman mielekkyys ja se oli jopa ahdistavaa kirjoittaa sitä kun kuvia oli niin vaikea saada.Nyt on ruokablogin ensimmäinen talvi, katsotaan meneekö yhtään paremmalla mielellä tämä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näin on. ja kun taloudellinen ja pinta-alallinen kapasiteetti ei myöskään mahdollista kämpän konversiota valokuvausstudioksi millään ammattimaisillakaan lampuilla, niin sormihan siinä suuhun menee. Jonkin verran noita lamppuja on nyt tullut hankittua ja kokeiltua mutta eihän niilläkään sellaista jälkeä saa, mitä päivänvalolla... katstaan mitä tästä tulee... ja hei - enään kuusi kuukautta kevääseen :-)!

      Poista
  6. Ei sun kuvat huonoja ole :) hyviä ja herkullisia ne on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. haluahan pitää ne mahdollisimman hyvänä kyllä löytyis, kykyä ei aina niinkään :-) on muuten pitänyt kysymäni - minkälaisella aparaatilla sä ne omat taideteoksesi aikaan saat?

      Poista