Vaikka tuossa muutaman minuutin ajan on lunta ehditty nähdä jo Töölössäkin, on toistaiseksi silti saatu nauttia mitä kauneimmasta syksystä upeine väreineen, aurinkoisine päivineen ja vain vähän kirpsakoituvine iltoineen. Pakko se silti myöntää on - kohta on jo talvi.
Syksy on aina ollut lempivuodenaikani. Ja osoittaa aina, että aika rajallista on tuo henkinen kasvukäyräni ollut. Upeissa väreissä leiskuvat lehtikasat houkuttelevat vieläkin juoksemaan niiden läpi, niitä ilmaan potkien ja niissä kikattaen kierien. Viilenevät ilmat saavat minut haaveilemaan skottiruudusta ja paksuista palmikkoneuleista - look, joka ei minulta onnistunut edes silloin neljännesvuosisata sitten.
Ja vaikka syksyssä yhä on puolensa, on auringosta ja lämmöstä tullut minulle vuosien saatossa yhä enemmän ja enemmän elämänhaluani ja mielenterveyttä ylläpitävä asia. On se syksy vieläkin ihan kiva, mutta kyllä sen sijoittuminen juuri kesän ja talven väliin on aika epäsuotuisa. On vaikeaa iloita kauniista, aurinkoisista päivistä kun samalla takaraivossa elää pelko siitä, koska sekin loppuu.
Sitä syksyn saapumista aina varjostaa se haikea hyvästienjättäminen kesälle taas yli puoleksi vuodeksi. Tuo pimeys kun tuntuu olevan joka ikinen talvi vain vaikeampi kestää. Ja minä sentään olen kokoisin Lapista!
Pitäisi vain jaksaa yrittää löytää niitä hyviäkin asioita ja keskittyä niihin. Niinkuin siihen, että on kuukausia, ennenkuin seuraavan kerran tarvitsee edes yrittää vakuutella itsellensä olevansa bikinikunnossa. Mikä tarkoittaa uppopaistamista vailla häivääkään huonosta omatunnosta! Ja siihen, että saa kaivaa kynttilät esiin ja nauttia niiden tunnelmallisuudesta. Mikä tarkoittaa sitä, että välttyy siivoamiselta!
Valkoviini puolestaan vaihtuu punaiseen - voi mitä kaikkia uutuuksia tuolla onkaan löydettävänä! Ja sen myötä ajatuksissa muhivat jo pitkään hautuvat padat, kaukomaiden sielua ja kroppaa lämmittävät mausteet, pastojen kaltaiset lohturuoat, riista eri muodoissaan ja kaalikääryleiden kaltaiset perinneherkut.
Entäs te? Mitä teillä on syksyn suunnitelmissa? Minkälainen ruoka teidän syksyynne kuuluu? Mitä te haluaisitte blogissa nähdä?
__________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Kuules nyt rouva, homma on niin että syksyllä syödään riistaa ja tästä haastan myös sut mukaan http://laaxojnas.blogspot.fi/2013/10/riistahaaste-hirvenfiletta-ja-tietty.html?m=0
VastaaPoistaJa toiseksi,sait nätisti puettua syksyn sanoiksi. Syksy on mielestä parhainta aikaa vuodessa,vaan kunnon lumimyräkkä,paukkuva pakkanen ja kaunis talviaurinko merenjäällä kävellessä on parempi :)
Syksyllä pitää syödä juureksia,riistaa,patoja ja tietysti sitä jäätelöä(suklaa),lämpimiä suklaapiirakoita ja nuita piirakoita. Marraskuu tulee ja masentaa,mutta onneks on mietittynä herkkuja sen varalle :) hyvää syksyä myös sulle,jatketaan!
sun syksy kuulostaa jopa odottamisen arvoiselta! haaste bongattu - yritetään kirittää mukaan :-)! oletko muuten Helsinkiin tulossa?
PoistaRiippuu koska? Kyllä kutsu tuli sinne glorian blog awardseihin kun oli jotain ääniä saanu :) ois mukava treffata joskus pienen lihapalan äärellä ;)
Poistano sinne gloriaan juurikin :-)
PoistaSyksyn värimaailma on kyllä hurmaavan kaunis,mutta minulle syksy oli Suomessa myös hieman surullista aikaa,sillä se muistutti siitä,että pitkä talvi on tulossa ja kaikki mikä kasvaa kuolee pois,kunnes se taas herää sitten keväällä,Hienot kuvat:)
VastaaPoistajuuri tuon saman asian kanssa kipuilen itsekin - veri vetäisi niin kovasti auringon lämpöön! se talvi kun tuntuu vuosi vuodelta vaan entistäkin loputtomammalta... :-/
PoistaKauniita syksyisiä kuvia. Mun tämän vuoden syksystä on tulossa hieman erilainen, sillä olemme asuneet jo kuukauden anoppilassa, eikä loppua näy. Omakotitalo valmistuu kovaa vauhtia, mutta muuttopäivään on vielä sen verran aikaa, että anoppilaan on kotiuduttava. Onneksi olen viihtynyt väliaikaisessa kodissani hyvin, ja mitä syksyyn tulee, odotan innolla että pääsen haravoimaan anopin pihaa! Viisi vuotta kerrostalossa asuneena en ole päässyt haravointipuuhiin aikoihin, ja minusta haravoiminen on hurjan kivaa puuhaa. :)
VastaaPoistavoi mitä kaikkea jännittävää ja uutta teidän tulevaisuuteen kuuluukaan! Itse taa slapsuuteni omakotitalossa kasvaneena olen ihan tyytyväinen urbaaniasumisen haravamoimattomuuteen... ainakin toistaiseksi, sillä kyllä kummasti huomaa kiinteistökateuden nostavan päätään aina silloin tällöin ;-)
PoistaMä haluan nähdä lisää kauniita kuvia!
VastaaPoistatuollahan niitä on metsät pullollaan ;-) kyllä huomasin rämeikössä kahlatessani että ei musta hannu hautalaa(kaan) tule...!
PoistaTykkään ! luonnon monimuotoiset värit ! Syksyllä puolukka,omenapiirakat ,pataruuat kaalilaatikko,karjalanpaisti. Edelleen haluan nähdä hienoja kuvia ja miten ois poronkäristys "andalusian tapaan " ; )
VastaaPoistakiitos ihanista vinkeistä - ja hei, tuossa käristyksessä olisikin cross-kitcheniä ihan urakalla :-)
PoistaMinusta on ihanaa, kun täällä on neljä erilaista vuodenaikaa. En jaksaisi ikuista kesää, tai sitten pitäisi luopua tuosta puutarhasta.;) Kyllä syksystä ja talvestakin löytää omat hyvät puolensa. Tämä syksy onkin nyt ollut erityisen kaunis. Ruskan värejä on riittänyt. Ja onhan ne valkeat luminietoksetkin hienoja. Syksyn tullen ruoat vaihtuu tuhdimmiksi, että tarkenee kylmemmilläkin keleillä.:)
VastaaPoistatämä syksy on vain jotenkin ollut jo itsessään niin synkkä, että se talven synkkyys hirvittää tavallistakin enemmän... :-/
Poista