Pulpo a la Gallega - Galicialainen mustekala

Vaikka olen tätä useampaan otteeseen syönyt (viimeksi siinä chiringuitossa Torremolinoksessa) en ollut tätä vielä itse tehnyt. Ehkei vähiten sen ulkomuodon vuoksi... 

No ehkä sillä on tosi ... kaunis persoonallisuus?

Massiivisen koon lisäksi epäilin myös sen valmistuksen olevan massiivinen operaatio, johon vähintäänkin EU:n rauhanturvajoukoilta joutuisi pyytämään taktista apua. Näin se ei kuitenkaan ollut. Vaikka kyllä se aikansa otti.

Kalatiskiltä tarttui mukaan se kaikkein pienin yksilö- joka sekin oli liki jalkapallon kokoinen. Koska kaikissa mustekalaperheen erinäisissä jäsenissä on uhkana se kumimainen rakenne, vaatii etenkin tämän kokoluokan mureaksi kypsentäminen muutaman vinkin joita Niksipirkasta ei valitettavasti ole tullut opittua. Sukkahousuja kun tähän ei vaadita...

Mutta ihan alkuun se suositellaan pakastettavaksi ainakin 24 tunniksi. Tämä kun mureuttaa lihaa. Sitten sen annetaan sulaa yön yli. Sitten se huuhdellaan. Sitten tullaankin jo jännään kohtaan enkä ole itsekään varma mikä on ihan oikeasti avuksi ja mikä vain rajatieteitä.

Joskus olen kuullut, että kypsennysveteen pitäisi lisätä korkki (siis sellainen korkkinen viinipullonkorkki). Joissain ohjeissa tämä on puolestaan nuijittu lihanuijalla ennen kypsentämistä lihan mureuttamiseksi. 

Tunisiassa opin, että mustekala laitetaan kattilaan kylmään veteen, jonka jälkeen veden annetaan kuumeta kiehumispisteeseen. Täällä taas neuvotaan säikäyttämään se kolmesti. Jep. Säikäyttämään jotain jolla on tuollainen ulkomuoto... 

Tämä siis tapahtuu seuraavasti: Kuumenna vesi isossa kattilassa kiehumispisteeseen. Upota mustekala veteen hetkeksi, nosta pois ja seuraa huvittuneena, kuinka se alkaa käpristyä ja kutistua (ja sivuuta kuinka tuo äskeinen lause saa minut kuulostamaan ihan sosiopaatilta). Tämä toistetaan vielä kaksi kertaa niin, että välissä veden annetaan taas kuumeta kiehumispisteeseen. Kolmannen kerran jälkeen lämpötilaa lasketaan niin, että vesi vain poreilee ja mustekalan annetaan kypsyä kunnes syötävää ja mureaa. Koosta riippuen tämä vie 45 minuutista tuntiin. Omaani, reilun puolen kilon painoista tursasta , kypsensin  35 minuuttia. Tässä vaiheessa mustekalan ulkomuoto alkoi jo herättää jonkinlaisia helliä tunteita.

No onhan se kyllä aika nätti. Sillä pinkillä värillähän ei ole mitään tekemistä asian kanssa...

Tämän jälkeen mustekalan annetaan jäähtyä. Tunisiassa tämä neuvottiin tekemään jääveteen upottamalla. Täällä se vaan jäähtyy, ihan omalla ajallaan. Ennen tarjoamista sitä suositellaan (täällä) pidettäväksi jääkaapissa ainakin tunnin. Sitten se leikataan annospaloiksi ja tarjotaan keitettyjen perunasiivujen, oliiviöljyn, suolan ja pimiento-paprikajauheen kera. 

Kuivan jauhomaisen suuntuntuman välttämiseksi itse freesasin pimienton valkosipulijauheen kanssa ennen mustekalojen päälle kaatamista.

Nimensä mukaisesti tämä on alkujaan kotoisin pohjois-Espanjassa sijaitsevasta Galiciasta, mutta levinnyt sittemmin kaikkialle Espanjaan. Tapas-annoksena tämä puolen kilon möllini ruokkisi 4 ihmistä. Racionina 2. 

Ja niille, jotka tutkailevat merenalaista elämää mieluummin jossain muualla kuin lautasellaan, löytyy Arroyo de la Mielin satama-alueelta Sea Life - akvaario!