Helsingin ravintolatarjontaa: Pure Bistro

Tähän mennessä Helsingin ja Rovaniemen välille hajaantunut ravintolakerhomme on samaan kaupunkiin päästessään testannut Björckin ravintolat. Yksipuolinen tuomiomme ilman valitusoikeutta on ollut seuraava: 

Farang: loistava 

Gaijin: vesitetty versio edellisestä, mutta ihan ok

Bulevard Social: Lähinnä edellisten maineella ratsastava paikka, joka kaikessa epätasaisuudessaan ei oikein onnistu tavoitteesaan ja oli näistä ehdottomasti se heikoin lenkki. 

Ympäri Välimeren keittiöitä jakaantuva menu ei tavoita niiden autenttisuutta samalla lailla kuin Farang teki kaakkoisaasialaiselle keittiölle. Ja niitä (niinikään) vesitettyjä Aasian makuja tässä paikassa ei meistä kukaan oikein ymmärtänyt.

Mutta ennenkuin Björck & Wikberg avaavat seuraavan ravintolansa, oli siis pakko keksiä jotain muuta. Ja mikä valinnanvaikeus siinä olikaan! Ask, Spis, Pure Bistro, Luomo, Pastis, Meche... Paikkoja olisi enemmän kuin aika, farkkujen vyötärönauha (ja lompakko!) antaisi myöten. 

Rengasmiehen reittioppaan uuden painoksen suositusten innoittamana päädyimme lopulta paikkaan, jota kukaan meistä ei ollut vielä ehtinyt testaamaan: Pure Bistroon Pohjoisesplanadilla. 

Tuomiokirkon edustan viehättävien pikkukujien varrella sijaitseva, modernina bistrona itseään markkinoiva Pure yllätti sisustuksellaan, jossa skandinaavinen minimalismi oli viety ihan uudelle tasolle. 

Ravintolan lailla myös ruokalista on kompakti. Kolme vaihtoehtoa (liha-, kala- ja kasvis) alku- ja pääruoissa. Ja kappas: alkuruokalistalta löytyi Pulpo a la Gallegaa - tuota Espanjan herkkua jota on tässä blogissa syöty niin ravintolassa kuin kotikeittiössäkin. Vaan Dios Mios, minkälaista pulpoa se täällä olikaan...

Laakerinlehtimajoneesilla tarjotussa annoksessa oli savupaprikalla maustettua paahdettua perunaa, kapriksia, täydellisen mehukkaiksi ja mureiksi kypsennettyjä pieniä mustekalan lonkeroita ja paahdettua sipulia antamassa annokselle mahtavaa purutuntumaa. 

Annos herätti pöydässämme paitsi ihailua, myös (ansaittua) annoskateutta. Lisäksi pöytäämme päätyi karitsankaretta grillatulla kurkulla ja fenkolisella kermaviilillä, joka niinikään oli täydellisesti kypsennettyä ja mehukasta. Siinä oli myös hyvä suola, mutta ei se seuralaisissa valitettavasti samanlaista ihailua herättänyt kun tuo lonkeroinen herkku.

Pääruoaksi pöytäämme päätyi valikoima kaikkea. Minun pot au feuni oli todella dekonstruoitu viritelmä tästä yleensä varsin tuhdin rustiikkisesta padasta. Liemi oli hyvää, joskin paikoitellen kuivahkoista lihoista puuttui sitä pitkän kypsytyksen näille ruhonosille yleensä antamaa mureaa mehevyyttä.

Kasvisvaihtoehto, savustetusta mozzarellasta ja artisokasta koostuva linguine oli runsas annos paitsi kooltaan, myös kermaisen täyteläisiltä mauiltaan. Aivan mahtava annos. Vaikka aurinkokuivattuine tomaatteineen, pestoineen ja pinjansiemenineen se ei ihan ensialkuun vaikuttaisikaan kovinkaan omaperäiseltä annokselta, onnistui se herättämään aineksillaan myös huvittunutta hämmennystä: lautaselta kuin löytyi mm. tomaattivesihyytelöä.

Tämän kierroksen ehdoton voittaja oli kuitenkin kalavaihtoehto: tiristetty nieriä verigreipillä ja sobanuudeleilla, joiden liemi oli ihanan lihaisine siitakkeineen mausteisuudessaankin täydellisen tasapainoinen. Mehukas nieriä, kuten kaikki muukin, oli kypsennetty kermaiseen täydellisyyteen. Tässäkin annoksessa mm. mäti piti huolen mielenkiintoisesta tekstuurista.

Jälkiruokaosastolla pöytämme jakaantui kahtia. Minun lautaselleni päätyi luonnollisesti maitosuklaasta, suolakaramellistä ja jogurttijäätelöstä koostuva annos. Sulanutta suklaajäätelöä koostumukseltaan muistuttava  maitosuklaa tuntui annoksessa ehkä hieman kummalta, mutta lautasen pohjalta löytynyt suolakaramelli oli suussasulavassa sitkeydessään täyttä kultaa.

Sitruunapiiras tuttifruttisorbeellaan ja marenkillaan ihastutti paitsi ulkonäöllään, myös eri rakenteilla ja vivahteilla iloittelevalla makumaailmallaan. 

Kolmen ruokalajin setti kustantaa 44€ ja rahoilleen täältä saa vastinetta. Maut ovat annoksissa loistavassa tasapainossa ja tekstuurit tarjoavat aisteja helliviä yllätyksiä. Myös viinilista on mietitty ja mielenkiintoinen. 

Palvelu on erinomaista: asiantuntevaa ja ystävällistä. On ihana löytää tällaisia paikkoja (muita hyviä esimerkkejä mm. Kolo ja Ateljé Finne), joissa niin henkilökunnasta kuin menusta huokuu paitsi intohimo laadukkaita raaka-aineita, myös terve ylpeys omaa osaamista kohtaan. Ehdottomasti visiitin arvoinen paikka!