El Puerto de Santa Maria on tyypillinen andalusialainen pikkukaupunki, mutta ruokamatkailijaa se hemmottelee.
* * *
El Puerto de Santa María on pikkukaupunki parinkymmenen minuutin junamatkan päässä Cádizista (yhdensuuntainen junalippu reilu 5 €, aikataulut löydät täältä)
Erityislaatuisen siitä tekevät sen nimen kaksi ensimmäistä kirjainta: El. Tuo kun kertoo kuninkaallisesta arvonimestä, jolla edes pääkaupunki Madrid ei voi kehuskella.
Arabivalloittajien ajalla kaupunki tunnettiin nimellä Alcanatif; Suolasatama. Taustalla on jo foinikialaisten ja roomalaisten harjoittama suolakauppa.
Alfonso X nimesi kaupungin uudelleen Reconquistan jälkeen vuonna 1260. Hallitsija oli kovin vakuuttunut kaupungin erikoislaatuisuudesta ja kertoo turvonneiden jalkojensa ihmeparantumisesta vierailtuaan täällä sijaitsevassa kirkossaan.
(Tukisukkien keskimistä kun jouduttiin odottamaan vielä noin 600 vuotta...)
Guadalete-joen varrella sijaitsevan kaupungin satama on ollut merkittävässä asemassa myöhemminkin: Kolumbus lähti täältä vuonna 1500 toiselle Amerikkaan suuntautuvalle tutkimusmatkalleen.
Nykyään El Puerto de Santa María on...no, hyvin pitkälti samanlainen muiden andalusialaisten pikkukaupunkien kanssa.
Sen pääasialliset nähtävyydet keskittyvät kirkkoihin ja vanhoihin palatseihin: Cádizin lailla täällä asui aikoinaan lukuisia Espanjan ja Amerikan välisellä kaupalla vaurastuneita kauppiaita.
Yksi kaupungin maamerkkejä on vanhana kalatorina tunnettu Antigua Lonja (tai, kuten paikalliset sitä kutsuvat: El Resbaladero). Ei siellä enää nykyään tosin mitään kauppahallia löydy. Pubeja kylläkin.
Löytyy kaupungista nykyäänkin ihan viehättävä kauppahalli, joskaan ei se vedä vertoja Cádizin kollegalleen.
Mercado de Abastos de Concepciónia ympäröivät kadut ovat täynnä lounaalle sopivia pieniä tapaspaikkoja. Toinen vaihtoehto on tutustuminen sen ympäristön myyjien erikoisuuksiin... juuri nyt sesongissa olivat esimerkiksi caracoles, etanat.
Niiden Ranskaserkkujen herkkujen; valkosipulissa, voissa ja yrteissä kellivien kullanmurujen kanssa näillä ei ole kyllä mitään tekemistä, vaan maku on poikkeuksetta ollut tympeä.
Pikkuriikkisten tabancojen terassit kuitenkin muistuttavat, mistä alue tänä päivänä (turismin lisäksi) elää: viiniteollisuudestaan.
El Puerto de Santa María kun muodostaa Jerezin ja Sanlúcar de Barramedan ohella sen kolmannen nurkan siinä Sherrymaan Bermudan kolmiossa.
Ja tuskinpa kukaan Espanjanmatkaaja on välttynyt tältä tienvarsia koristavalta härältä? Lisää sen vaiherikkaasta historiasta voit lukea blogista täältä.
Maailmankuuluksi nousseen härän tarina alkaa juuri El Puerto de Santa Maríasta.
Se oli alunperin osa Osbornen perinteikkään sherrytalon mainoskampanja, mutta varsin pian siitä tuli kansallinen symboli. Niin härkään kuin sen taustalta löytyvän bodegan valikoimaan voi tutustua vierailulla Osbornelle, joka löytyy alle kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta.
Virtuaalikierroksen bodegan tunnelmallisista kellareista löydät blogista täältä.
Ruokamatkailijalle El Puerto de Santa Maríasta tekee kuitenkin mielenkiintoisen sen ravintolatarjonta. Kaupungista löytyy esimerkiksi provinssin ainoa kahden Michelin-tähden ravintola: Àngel Leónin Aponiente (tastingmenut ilman viinejä alkaen 165 €).
Vähän pienemmän budjetin (ja yhden hengen...) herkutteluun ihan ehdoton löytö on niinikään Michelin-oppaan suosittelema El Faro del Puerto, jonne suunnataankin blogissa seuraavaksi täällä!
* Matka toteutettu yhteistyössä Cadizin alueen matkailun kanssa *
_________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
Ajattelin alkuun, että kyseinen kaupunki ei kovin korkealla tule nousemaan tulevia Espanjan matkoja suunnitelelssa. Mutta siinä vaiheessa kun postaus siirtyi Härkä-tauluun, niin alkoi kaupunki kummasti kiinnostamaan. Tuo pahvinen härkä on itselle yksi iso osa Espanjan katukuvaa verkkokalvoilla.
VastaaPoistaLisäksi oli kiva tietää, mistä tuo El on peräisin - tuli taas opittua uutta :-)
Vierailu Osbornella on kyllä ehdottoman mielenkiintoinen jo tuon härän takia - Tiloista löytyy talon oma museo, jossa härkä kaikkine matkan varrella tapahtuneine kommervenkkeineen tulee kyllä tutuksi :-)
PoistaAloin kuvitella kylää autioksi, kun missään ei näkynyt ketään, mutta kaikki olivatkin kauppahallissa tai muissa ruokahommissa. :) Vaikka ruokaa rakastankin ja vaikka kuinka olisin varoissani (en ole), 165 euroa yhden hengen ateriasta jäisi kyllä maksamatta. Mitä jos en edes tykkäisi siitä? Sen kerran, kun Michelin-ravintolaan olen Helsingissä eksynyt, kävi juuri niin, että seitsemästä ruokalajista pari oli suoraan sellaisia, että en tykkää, eikä hinta ollut edes puolta tuosta. :)
VastaaPoistase on kyllä aina riski, jonka joutuu ravintolassa ottamaan...mutta täytyyhän se myöntää, että kyllä se tuohon hintaan kirpaisisi kummasti :-)
PoistaNyt pistit mielenkiintoisen infon, nimittäin tuon mustan legendaarisen härän tarinan! :D Samaa otusta on tullut tuijotettua useamman kerran Espanjan reissuilla kuin myös ihan Suomessakin erilaisten viinipullojen kyljissä! :D Olipa kiva tietää mistä se on peräisin! <3
VastaaPoistaVaikuttaa symppiskaupungilta. En ehkä varta vasten matkustaisi juuri tänne, mutta mielelläni piipahtaisin ohikulkumatkalla. :)
Titta
Onhan se kyllä klassikko <3 Eipä kaupunkiin varta vasten juuri muuten kuin sherryn (ja ruoan!) perässä kannatakaan matkustaa!
Poista