* * *
For English please see here
* * *
"Maailmassa on liikaa valoa", ovat sanat, jota kukaan pohjoisen pallonpuoliskon ruokabloggari ei ole koskaan sanonut. Tätä(kin) tulin tosin taannoin kipeänä kotona ajatelleeksi, kun nukuttuakaan ei saanut.
(Etsin puoli vuotta juuri oikeanlaisia juomalaseja yöpöydälle, mutta verhoja en ole ikkunoihin saanut hankittua vieläkään?!)
Kuumeinen keskittymiskyky ei riittänyt edes netissä surffailuun (todennäköisesti olisin kuitenkin päätynyt jonnekin keskusteluryhmiin, joiden perusteella olisin diagnosoinut itselleni vähintäänkin aivokalvontulehduksen).
Niinpä yritin huvittaa itseäni lukemalla. Kunnes muistin, että omistan vain keittokirjoja, jotka kaikki tuntuvat olevan kooltaan metrin suuntaansa ja painavan noin sata kiloa. Siirryin siis Naapurinpojan käsikirjastoon ja Samuraiden lyhyeen historiaan (mitä lyhyttä on 320 sivussa?!)
Niinpä yritin huvittaa itseäni lukemalla. Kunnes muistin, että omistan vain keittokirjoja, jotka kaikki tuntuvat olevan kooltaan metrin suuntaansa ja painavan noin sata kiloa. Siirryin siis Naapurinpojan käsikirjastoon ja Samuraiden lyhyeen historiaan (mitä lyhyttä on 320 sivussa?!)
Sitten lamaannuin ostosteeveen ääreen pohtimaan Niitä Elämän Perimmäisiä Kysymyksiä. Niinkuin sitä, onko syy siihen, ettei meillä ole tullut erityisempää tarvetta leikata kenkiä kahtia se, ettei meillä ole siihen juuri oikeanlaisia ja vain (ja juuri nyt rajallisen ajan erikoistarjouksena) ostosteeveessä myytäviä japanilaisia veitsiä? Vai se, että me käytämme kenkiämme jotenkin väärin (yhtenä kappaleena ja jaloissamme)?
Luonnollisesti innostuin myös mahdollisuudesta korvata suunnilleen kaikki keittiökoneemme yhdellä kahvimukin kokoisella aparaatilla, joka kaikkine lisäosineen veisi ilmeisesti tilaakin vain kaksi kertaa sen verran, mitä ne nykyiset. Tässä vaiheessa rupeamaa aloin olla tosin huomattavasti enemmän kiinnostunut siitä, millä lääkityksellä nuo juontajat mahtavat olla: edes minun kuumeisissa silmissäni ei ollut niin maanista kiiltoa.
Päädyin sitten tyhjentämään keittiönkaappien tölkki- ja purkkivarannoista itselleni lounaan ainekset. Kun kerrankin pääsi siinä päivänvalossakuvaamaan syömään...
Päädyin sitten tyhjentämään keittiönkaappien tölkki- ja purkkivarannoista itselleni lounaan ainekset. Kun kerrankin pääsi siinä päivänvalossa
Kahdelle, tapaksena neljälle - viidelle
Lämmin kikherne-chorizo-salaatti:
225 gr lenkki chorizoa
1 tlk kikherneitä
1 prk paahdettuja punaisia paprikoita (tai kolme itse paahdettua, ohjeet täällä)
puska persiljaa
marinadi/ kastike:
1/2 dl (mietoa) öljyä
1 rkl sherryviinietikkaa
1/2 tl pimentónia
1/4 tl juustokuminaa
1/4 tl korianterinsiemeniä
Tarjoiluun: sitruunalohkoja
Aloita marinoimalla kikherneet. Valuta ne ja kuori (halutessasi). Sekoita marinadin ainekset yhteen ja kaada kikherneiden päälle. Tämän voisi halutessaan tehdä jo edellisenä päivänä.
Leikkaa chorizo noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Paista niihin pannulla (ilman öljyä) hyvä väri ja nosta reikäkauhalla tarjoilukulhoon. Sekoita joukkoon suikaloidut paprikat, persilja ja kikerheeet. Tarkista maku (ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria) ja tarjoile tuoreen sitruunamehulorauksen kera.
Hyvää niin lämpimänä kuin kylmänä. Pistä resepti talteen vaikka kesän piknikkejä varten!
_______________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
Paranemisia Muru!
VastaaPoistathänks, sweetie. kuvakin on melkein yhtä tärähtänyt kuin ottajansa... :-/
PoistaParanemisiin motek! Ei ole kuva tärähtänyt...höpö höpö....
VastaaPoistahuomenna jaksaa taas paremmin. tai ylihuomenna... :-)
Poista