* * *
Pizzan turkkilaisserkku lahmacun kuljettaa fiilikset välittömästi Istanbuliin. Ah, miten hyvää!
* * *
Sanotaan se nyt ihan ääneen: Turkki on aika paska maa. No mutta onhan se.
Se on kumma juttu, miten kurdien vaino, naisiin kohdistuva väkivalta ja kunniamurhat eivät paikkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puutteen kaltaisia; melko huomattavia aukkoja ilmeisesti kenenkään muun kuin Erdoganin silmissä. Kansanmurhankieltäjät tosin harvoin niitä lystikkäimpiä tyyppejä ovatkaan.
Ihmeellinen Istanbul on kuitenkin yksi suosikkikaupungeistani maailmassa.
Jokusen vuoden takaisen Turkinturneeni lämpimimmät muistot liittyvätkin (ei lainkaan yllättäen) ruokaan. Yhdeksi suurista suosikeistani nousivat Istanbulin suuren basaarin sivukujilla suoraan kojusta nautitut, vain vajaan euron maksaneet lahmacun- lättyset.
Se on kumma juttu, miten kurdien vaino, naisiin kohdistuva väkivalta ja kunniamurhat eivät paikkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puutteen kaltaisia; melko huomattavia aukkoja ilmeisesti kenenkään muun kuin Erdoganin silmissä. Kansanmurhankieltäjät tosin harvoin niitä lystikkäimpiä tyyppejä ovatkaan.
Ihmeellinen Istanbul on kuitenkin yksi suosikkikaupungeistani maailmassa.
Eikä ihmekään - kuuluuhan se ruokavalioni perustan muodostavaan pizzaperheeseen.
Lihan (lahm) ja taikinapohjan (ajin) yhdistävä lahmacun (äännetään lahmadzun) tunnetaan alueesta riippuen myös joko turkkilaisena tai armenialaisena pizzana. Siihen onkin helppo rakastua.
Olen sittemmin metsästänyt sitä aina tilaisuuden tullen ja varsin kelpoa lahmacunia löytynyt mm. Lontoosta.
Olen sittemmin metsästänyt sitä aina tilaisuuden tullen ja varsin kelpoa lahmacunia löytynyt mm. Lontoosta.
Suomessa tämä on vähän tuntemattomampi suuruus. Pakasteena tätä saa Hauler Oriental Marketista. Hella & Herkku-puodin Anna puolestaan vinkkasi, että (kuulemma vähän vaisuksi jäänyt) versio tästä on otettu myös Helsingin keskustan Pizza Servicen listalle.
Niin lahmacunin pohja kuin täyte on ohut - pohjan ei siis tarvitse pizzan lailla pullistella eikä täytteiden kuulukaan muodostaa valtavaa kekoa pohjan päälle.
Lampaan jauhelihan voi huoletta korvata myös naudalla, ja kiireessä oiva oikotie pohjaan ovat myös isot, pehmeät vehnätortillat tai ohuet rieskat.
Halutessaan taikinan voisi leipoa myös pieniksi; niin kevään ja kesän juhlapöytiin kuin piknikillekin sopiviksi annoskokoisiksi minilahmacuneiksi, jolloin taikinasta tulee (koosta riippuen) 24-28 kappaletta.
Perinteisesti lahmacunit tarjoillaan sitruunalohkojen, tuoreiden yrttien ja yksinkertaisen kurkku-tomaattisalaatin kera (tähän hyvä on blogista löytyvä israelilainen salaatti!)
Niin lahmacunin pohja kuin täyte on ohut - pohjan ei siis tarvitse pizzan lailla pullistella eikä täytteiden kuulukaan muodostaa valtavaa kekoa pohjan päälle.
Lampaan jauhelihan voi huoletta korvata myös naudalla, ja kiireessä oiva oikotie pohjaan ovat myös isot, pehmeät vehnätortillat tai ohuet rieskat.
Halutessaan taikinan voisi leipoa myös pieniksi; niin kevään ja kesän juhlapöytiin kuin piknikillekin sopiviksi annoskokoisiksi minilahmacuneiksi, jolloin taikinasta tulee (koosta riippuen) 24-28 kappaletta.
Perinteisesti lahmacunit tarjoillaan sitruunalohkojen, tuoreiden yrttien ja yksinkertaisen kurkku-tomaattisalaatin kera (tähän hyvä on blogista löytyvä israelilainen salaatti!)
Lahmacun - turkkilainen pizza:
Pohja:
3 3/4 tl kuivahiiva
2 1/4 tl sokeria
2 1/4 dl lämmintä vettä
2 1/4 rkl öljyä
5-6 dl (00-pizza)jauhoja (tai tarvittaessa gluteenitonta vastinetta)
3/4 tl suolaa
400 gr (lampaan) jauhelihaa
1 iso sipuli
2 isoa valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 iso (pihvi)tomaatti tai 2 pienempää
1 iso vihreä paprika
1 1/2 dl hienonnettua persiljaa
3/4 dl hienonnettua (vahvaa) minttua
2 rkl tomaattipyrettä
3/4 tl jauhettua juustokuminaa
3/4 tl jauhettuja korianterinsiemeniä
3/4 tl paprikaa
1/4 tl cayennepippuria
3/4 tl suolaa
3/4 tl mustapippuria
lisäksi: chilihiutaleita
tarjoiluun: loput yrteistä, sitruunalohkoja
Yhdistä kuivahiiva, vesi sekä sokeri ja jätä peitettynä sivuun viideksi minuutiksi.
Lisää seokseen sitten öljy, jauho sekä viimeisen jauhodesin mukana suola. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi, sivele pintaan hieman öljyä ja jätä peitettynä lämpimään paikkaan kohoamaan tunniksi. Tee tällä välin täyte.
Laita myös uuni tässä vaiheessa lämpiämään 250 asteeseen. Mikäli sinulla on pizzakivi, jätä se uuniin tässä vaiheessa. Jos ei, tee sama uunipellille.
Hienonna sipuli mahdollisimman hienoksi. Helpoiten tämä käy tehosekoittimessa, mutta silloin siitä jäävä neste kannattaa valuttaa pois.
Halkaise tomaatti ja poista siitä kova ydin. Hienonna mahdollisimman pieneksi. Tee sama myös paprikalle.
Yhdistä kaikki täytteen ainekset chilihiutaleita lukuunottamatta ja vaivaa tasaiseksi (täyte on tässä vaiheessa aika löysää, mutta se vain helpottaa sen levittämistä pohjille).
Anna täytteen maustua jääkaapissa kunnes pohjataikina on kohonnut kaksinkertaiseksi.
Vaivaa taikina sitten tasaiseksi (jauhoja ei pitäisi enää lisää tarvita) ja jaa kuuteen osaan. Kaulitse ohuenohuiksi pohjiksi. Helpointa on kun tämän tekee leivinpaperin päällä, josta se on kätevä kumota suoraan kuumalle pellille.
Levitä muutama ruokalusikallinen täytettä per pohja ja taputtele se sitten tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle chilihiutaleita ja paista 7-8 minuuttia, kunnes reunat ovat vähän ruskistuneet ja täyte on kypsää.
Jos haluat lahmacunien pysyvän pehmeinä, peitä leivinpaperilla ja sitten vielä keittiöpyyhkeellä.
Tarjoa loppujen yrttien ja sitruunalorauksen kera.
PS. Jos lahmacun puhuttelee teidänkin makunystyröitänne, ei kannata myöskään unohtaa blogista löytyvää toista Turkin vastinetta pizzalle: pideä.
Ja hei, jos teillä on jo hankittuna tuo keväällä ilmestynyt kirjani, löytyy sieltä vielä lisääkin samanhenkisiä herkkuja: sfiha, musakhan sekä manakish za'atar.
Onko teillä ollut jo mahdollisuus maistaa lahmacunia? Veikö se teidänkin sydämenne?
_________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
Vino pino pizzoja;D Tel Avivissa on joitakin turkkilaiseen ruokaan keskittynyttä paikkaa mistä saa lahmacunia,mutta muistan syöneeni kerran Istanbulin lentokentällä,josta löytyi myös lihaton versio.
VastaaPoistaooh - pitääpä ottaa seuraavan Tel Aviv-turneen listalle :-) Kiitos vinkistä!
PoistaMietin, että uskaltaako tätä postausta klikata auki. Ei olisi kannattanut, nyt tekisi heti mieli alkaa tehdä noita - ja juuri vasta söin aamupalan :D Näyttää ja kuulostaa ihan tosi hyviltä. Ja kun sieltä sinun kirjastasikin kun on vielä niin monta herkkureseptiä kokeilematta.
VastaaPoistano mutta sehän vain kertoo siitä, että edes jossain on onnistuttu :-)
PoistaEi toimi ilman lampaanlihaa.Siinä on se maku ja idea.
VastaaPoistaOlen itse ihan samaa mieltä, mutta sitä voi joidenkin olla vaikea saada käsiinsä... :-(
PoistaIhmetyttää ja kummastuttaa, mutta laitan nämä kommentit tähän kuitenkin, ennenkuin saadaan kenkää ryhmästä FB-kokit sekaisin hyvästä ruoasta. Pitäköön perkele tunkkinsa!
VastaaPoistaHannu Räty Tulihan se reseptikin sieltä ja ihan tyynyn kera. Kahlasin mielessäni kaikki mahdolliset Lähi-Idän pohjukan pizzat läpi, mutta tuo Otto Lenghin ohjelman Lahmacun jäi jotenkin huomioimatta. Autokuormallinen täytteitä pizzan päälle onkin jo niin last season :)
Juha Juhon-poika Arto:
Jätetäänpä nämä maiden, uskontojen, yms.tyyliset lausunnot jonnekin muihin ryhmiin. Korjatkaas kommenttinne, tai poistukaa ryhmästä. KIITOS
Hannu Räty Ketähän Arto nyt osoittelee sormellaan. Mielestäni itsenäinen bloggari voi kirjoittaa asiat just silleen, kun ne on. Ei kannata heittäytyä Atte Jääskeläiseksi!
Vähän sain sellaisen käsityksen, että se kommentti oli enemmänkin suunnattu sille sitä linkkiä ensimmäisenä kommentoineelle? Mutta eipä voi olla varmakaan.
PoistaJa onhan se kivaa, jos on oma Facebook-ryhmä missä saa moderaattorina sitten päteä pomottamalla muita :-)
Mulla nousee aina niskakarvat pystyyn, kun tuollasia tiukkapipoisia omaan napaansa tuijottavia Artoja tulee vastaan. Voi jos se reppana tietäis edes hitusen siitä mitä me ollaan nähty ja missä eletty, mutta minkäs sille voi jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia. Pidetään me ainakin lippu korkealla!
VastaaPoistaTiedätkö, minä vähän luulen, että ne on juuri ne oman elämänsä pienuuteen kuristuvat ihmiset, joiden täytyy tärkeilyllään hakea itselleen jotain tunnetta omasta relevanttiudestaan.
PoistaNyt alkoi ihan huvittaa, kun mietin, millaista olisi olla kärpäsenä katossa seuraamassa kun vaikka te kaksi istahtaisitte juttelemaan elämänne aikaisista seikkailuista. Siinä menisi kuule Arto ihan puihin kun se saisi sinua kuunnella :-) Tuskin on Arto-poika päässyt sellaisista edes kirjoista lukemaan!
Arto-poika vastasi tuonne fb:n puolelle arvatenkin juuri siten kuin ajattelin ja paljasti oman yksinkertaisuutensa samalla. Minäkin kommentoin :) Jo vain menisi hyvä aika hukkaan tuollaisen kanssa takutessa.
VastaaPoistahuomasinkin :-) onhan se toki niin, että jos sitä postausta ei klikkaa auki ja näe, mihin se heitto perustuu, niin äkkiäkös siitä provosoituu.
Poistase on kyllä totta - sun huima elämäs ansaitsee arvoisensa yleisön!
Reissussa rähjääntyy ja rapatessa roiskuu ovat aika kuluneita sanontoja, mutta polkuni on ollut kuin Damascuksen pitkä katu basaareineen, täynnä kihisevää ja kuhisevaa elämää, yllätyksineen, iloineen ja suruineen. Eipähän tarvitse ainakaan katua sitä, ettenkö olisi matkustellut silloin, kun vielä jaksoin, täynnä nuoruuden intoa ja uteliaisuutta, paikasta toiseen. Olen tehnyt sen mitä minulta on kulloinkin vaadittu, täydellä sydämelläni, ehkä joskus vähän enemmänkin, jättämättä ketään kylmäksi. Kaunis kiitos sinulle, että saat minut innostumaan, kerta toisensa perään ja kulkemaan uudestaan noita polkuja kertomustesi ja hienojen kuvien kautta.
VastaaPoistaTuossa on oppituntia niin monelle meistä - noinhan se elämä kuuluisi elääkin. Tämä kun ei ole mikään kenraaliharjoitus, vaan se ainoa esitys. Kiitos itsellesi kun jaat tätä matkaa kanssani ja ilahdutat myös meitä muita upeasti maalaamillasi muistoilla!
PoistaMeillä on kotona nyt menossa eri pitsojen kokeilukausi. Tämä sopii hyvin joukon jatkoksi? Pitsa on siksi kivaa ruokaa tehdä teinipoikien kanssa, koska se tekeminen on melko helppoa heillekin ja lopputulos yleensä maistuu :)
VastaaPoistamä voisin elää pelkällä pizzalla (todella häpeällinen tunnustus ruokabloggarille... !) :-)
PoistaTää sopii ihan varmasti jatkoksi. Ei kannata myöskään unohtaa Ranskan lahjaa Tarte Flambéeta:
http://www.andalusianauringossa.com/2017/04/tarte-flambee-flammkuche-alsacen.html
Ai miten herkullista! En oo tätä versiota pizzasta vielä maistanut, mutta viikonloppuna meille tarjottiin rieskapizzaa ja tykkäsin. Luulisin, että Lahmacunilla on hyvät mahikset viedä sydämet :).
VastaaPoistaihan varmasti <3
PoistaNäitä miun täytyy tehdä. Kaikki pizzakokeilut kiinnostavat nyt kun on hyvät pizzakivet. Sfihaa jo tein! Ja muinaiselta Turkinmatkalta jäi ihanina mieleen nuo pidet.
VastaaPoistaooh <3 mitä tykkäsit sfihoista :-) ?
PoistaTätä on kyllä ehottomasti kokeiltava! Kaikin puolin herkullisen oloinen ja näköinen ohje :)
VastaaPoistaKiitoos :-) Toivottavasti maistuu myös siellä!
PoistaIstambul on yksi mun suosikkikaupunkeja, jossa olen käynyt monen monta kertaa. Tosin pääasiassa työasioissa, jolloin aikaa poiketa kaupungilla on rajallisesti. Tämä pizza oli mulle uusi tuttavuus, joten kokeiluun menee ehdottomasti!
VastaaPoistausko pois -yksi parhaita asioita koko kaupungissa :-)
PoistaNäyttää ihan mielettömän hyvältä :) täytyisi itsekin alkaa kokeilemaan ruoanlaitossa...omat taidot nimittäin riittää tasan leivontaan :D Ihanaa viikonloppua! :)
VastaaPoista"Let them eat cake"- Marie Antoinette oli ehkä historian eniten väärinymmärretty ihmisoikeustaistelija - kukapas nyt ei kakkua haluaisi syödä :-)
PoistaMe ollaan ihan koukussa lahmacuniin, ja tehdään sitä kohtuu usein. Myös vieraille, ja kiitosta riittää! Paranee seuraavaksi päiväksi. Me käytetään - so far - Suolaa ja Hunajaa reseptiä :) -Elina
VastaaPoistaJoo - ei tästä voi olla tykkäämättä :-)
Poista