perjantai 23. tammikuuta 2015

Vasikkata Piccata - vasikkaa sitruuna-kapris-voikastikkeessa voipapumuusilla (gluteeniton)



For English, please see here

* * * 

Vasikka Piccata eli vasikkaa sitruuna-kaprisvoikastikkeella on klassikko ja syystä. Ja helppo kuin mikä!

* * *

Olen aikaisemminkin puhunut lihan vastuullisemman kulutuksen puolesta; että opeteltaisiin käyttämään hyödyksi koko eläin ja että mahdollisuuksien mukaan suosittaisiin kotimaista lihaa. Mutta kyllä minullakin heikkouteni on. Yksi suurimmista on Iberico-possu, tuo Espanjan lahja maailman herkkusuille. Rakenteeltaan, väriltään ja maultaan se on ihan omassa luokassaan. 

Kun Familia tarjosi kokeiltavaksi heidän tuotteitaan, en kahta kertaa miettinyt. En kun näin valikoimassa juurikin Ibericoa. Nyt on pakasteessa odottamassa mm. Iberico-possun poskia. Oijoi. Sitä ennen kokeiluun menivät kuitenkin vasikan T-luupihvit.

Familian valikoimista löytyy Iberico-possun lisäksi eettisesti tuotettua laatulihaa ihan joka lähtöön: eksoottisempia elämyksiä tarjoilee esimerkiksi kengurun(!) filee.

Nimenä italiankielinen termi piccata viittaa lihan valmistusmenetelmään ja yleensä siihen käytetään (luutonta) lihapalaa, joka nuijitaan ohueksi, kieritellään jauhoissa, ravistellaan ylimääräiset pois ja paistetaan pannulla. Pannulle jääneet aromit irrotellaan sitten valkoviinilorauksella ja sitruunamehulla. Tämä pikaisesti valmistuva kastike viimeistellään voilla ja kaadetaan lihan päälle. Ihan arki-illan herkutteluunkin sopivaa siis ja noissa T-luupihveissä on kyllä niin ihana raavasta lihaisuutta että suositella kehtaa!

Vasikan sijaan voit käyttää myös kanaa tai kalaa.

Kahdelle:

Vasikan T-luupihvit:

2 vasikan T-luupihviä
(jauhoa)
suolaa, mustapippuria

paistamiseen: 1 reilu rkl voita ja toinen samanlainen öljyä

Niinkuin aina lihan kanssa, ota se huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamista. Suolaa ja pippuroi avokätisesti ja kierittele (halutessasi) hyvin suolatussa ja pippuroidussa jauhossa (tämä edesauttaa paitsi ruskistumista ja pinnan rapeutta, myös kastikkeen rakennetta!) ja paista kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa kolme minuuttia/ puoli. Nosta sivuun ja pidä peitettynä kastikkeen valmistamisen ajan. 

Kastike:

1/4 dl kuivaa valkoviiniä
1 rkl sitruunamehua
1/2 sitruuna ohuina suikaleina
25 gr kapriksia
100 gr voita
suolaa, pippuria
1,5 rkl hienonnettua persiljaa

Nostettuasi liha pannulta, kaada sinne valkoviini ja sitruunamehu. Anna kiehahtaa ja lisää pannulle sitten sitruuna, kaprikset ja voi. Keitä muutaman minuutin ajan, lisää joukkoon silputtu persilja, tarkista maku ja mausta. Kaada lihan päälle ja tarjoile. Joko pastan tai vaikka voipapumuusin kanssa.

Voipapumuusi:

75 gr voita
2 tlk (á 400 gr) voipapuja (= lima-papuja)
2 tl hienoksi raastettua sitruunankuorta
suolaa, mustapippuria
ripaus jeeraa
25-50 gr voita (tai oliiviöljyä) viimeistelyyn

Kuumenna voi pienessä kattilassa. Lisää joukkoon valutetut pavut ja kuumenna. Soseuta ne haluamallasi metodilla, lisää sitruunankuori ja persilja ja lisää voita ja/tai öljyä saadaksesi aikaan haluamasi koostumuksen. Tarkista maku ja mausta.





Yleisimmät viinisuositukset vasikka piccatalle ovat kevyt, sitruksinen ja ei-tamminen Chardonnay, punaisista puolestaan Brunello di Montalcino. Alkon suosimisen (jota pyrimme mahdollisuuksien mukaan välttämään) sijaan ratsasimme joulupyhien jäljiltä täydennystä saaneen oman varastomme ja päädyimme näihin kahteen. Australialaisen Jacob's Creekin Semillon-Chardonnay korosti annoksen hapokkaita sävyjä kun taas ranskalainen Les Carabènesin Pinot Noir tasapainotti ja pehmensi niitä. Molempi parempi!





PS. Kaikki tuo kuvauskalustoon mennyt panostus, energia ja raha alkavat selvästi maksaa itseään takaisin: ruokakuva onnistui heti ensiyrittämällä, mikä tarkoittaa, että ruoka päästiin syömään kerrankin lämpimänä!


*Yhteistyössä Familia *

________________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


Sharing is caring Share to Facebook Share to Twitter Email This Pin This

2 kommenttia :

  1. T-luupihvejä tulee itse ostettua aivan liian vähän. Se luu antaa niin paljon makua lihaan, että melkein rikos jättää ne pois liharuoista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan totta! ja onhan siinä jotain ihanan obelixmaista (ja niin naisellista... :-/ !) kun sitä lihapalaa antaumuksella kaluaa... ;-)

      Poista