Miksi matkustaa Bulgariaan?

For English please see here

* * * 

Bulgaria on edullinen ja monipuolinen matkakohde, joka tarjoaa nähtävää niin viiniä, historiaa, kulttuuria, rantoja kuin talviurheilumahdollisuuksia etsivälle.

* * * 

Dinkata. Pamidovo. Velichkovo. Ivayolo.  

Paikannimet vilahtelevat bussin ikkunasta sen mutkitellessa kapeita maalaisteitä, joutuen välillä antamaan tilaa kanakuormassa köröttelevälle ruosteiselle traktorille. 

Rispaantuneet Bulgarianliput roikkuvat talojen seinustoista, verkkaisesti tuulenvireessä huojuen.  

Talojen ikkunat ovat pimeinä, ihmisiä ei näy missään. Ulkona kaikuu vain koirien haukunta. Jostain kohoaa taivaalla laiskasti kiemurteleva savupilvi. 

Kyläbaarin repaleisen muovikatoksen muodostamalla terassilla mies juo loisteputken kelmässä valossa yksinään olutta tuijottaen tyhjyyteen. Ilta on kääntymässä yöhön ja reissuni päätökseen. 

Yritän taistella nukahtamista vastaan hämärässä hiljalleen keinahtelevassa bussissa ja mietin kuluneita päiviä. En tiennyt, mitä Bulgarialta odottaa ja vielä vähemmän tunnun tietävän, mitä olen reissusta saanut.

Ottomaanivallan alta kommunismiin

Bulgarian vuoden 1908 itsenäiseksijulistautumista edelsi liki puolen vuosituhannen mittainen aikakausi Turkin ottomaanivaltakunnan alaisena. Vuonna 1946 valtaan nousivat kommunistit, minkä seurauksena monarkiasta luovuttiin. 

Neuvostoliiton ja muun itäblokin sosialismin murenemisen jälkeen maassa nähtiin demokraattiset vaalit vuonna 1990, joskin kommunistit onnistuivat yhä tuolloin hiuksenhienosti säilyttämään parlamentin enemmistön. 

Kommunistiajan jälkeinen murros kosketti kaikkia yhteiskunnan ja kulttuurin kerroksia ja jossain suhteessa niistä pyristellään eroon yhä vieläkin. 

Eivät kaikki muutokset bulgarialaisten mielestä myöskään parannusta tuoneet: oppaamme totesi mm. terveydenhuollon ja koulutuksen kehittyneen huonompaan suuntaan. 

Bulgarian viimeinen tsaari; vuonna 1943 vain kuusivuotiaana hallitsijaksi noussut Simeon II palasi maanpaosta 2000-luvun alussa. Vuoden 2001 vaaleissa hänen puolueensa sai murskavoiton ja entinen hallitsija nousi maan pääministeriksi. 

Hänen aikanaan Bulgaria otti vahvasti länsimielisen linjan: 2004 maa liittyi NATOon ja kolme vuotta myöhemmin EU:hun. 

Vaikka taloudellinen ja poliittinen tilanne ovatkin maassa parantuneet, ovat terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllisyyteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja korruptioon liittyvät ongelmat vielä varsin todellisia. 

Bulgarialaiset osaavat nauraa itselleen

Bulgarian otettua syksyllä nokkiinsa venäläiskansanedustajan kommentista siitä, kuinka maa tulee vielä ostamaan koko Bulgarian niinkuin se on ostanut jo puolet sen ranta-alueista, syytti kyseinen kansanedustaja bulgarialaisia huumorintajuttomuudesta. Siitä ei todellakaan ole kyse - ehkä kyseisen edustajan olisi kannattanut käydä treenaamassa omaa komiikantajuaan vaikka Krimin suunnalla?

Vaikka vuoden 2016 onnellisuusraportin mukaan bulgarialaiset ovat maailman onnettomimpia kansoja (157 maan tilastossa Bulgaria löytyy sijalta 129; jopa Palestiinalaisalueita ja Iraniakin alempaa), itselleen bulgarialaiset osaavat nauraa. 

Mieleeni palautuu kuulemani vitsi Valkoisen talon maalausurakan kilpailutuksesta, johon Bulgaria antoi kahden muun maan lailla tarjouksensa. 

Hollanti lupasi hoitaa homman miljoonalla, Uusi-Seelanti kahdella ja Bulgaria kolmella miljoonalla. Hämmästyneenä Bulgarian kovasta hintapyynnöstä, oltiin Valkoisesta talosta heihin yhteydessä, jolloin Bulgarian edustaja selitti tilanteen. 

"Ääh, katsos, näin se menee: me teetämme työn miljoonalla niillä hollantilaisilla, sitten minä pidän yhden miljoonan ja sinä sen toisen". 

Bulgaria on monipuolinen matkailumaa

Monipuolisuudellaan Bulgaria on kuitenkin jo tässä ajassa yllättänyt. Maalla on niiden kaikkien tuntemien Mustanmeren Sunny Beach-turistirantahelvettien lisäksi niin paljon muuta annettavaa. 

Edullisia nuo pakettimatkat kyllä ovat: nyt olisi keväälle varattavissa kahdenkin viikon all inclusive-paketteja vaikka Nessebariin reilulla 400 eurolla. 

Maassa on yksi maailman tiheimmistä kuumien mineraalilähteiden verkostoista, joten etenkin maan keskiosa (mm. Velingradin alue) on täynnä niiden varaan rakentuvia kylpyläkaupunkeja.

Jos sen sijaan talviurheilu kiinnostaa, takaavat maan läpi kulkevat Balkanin Alpit mahdollisuuden myös hiihtolomailuun. 

Bansko on hiihtokeskuksista tunnetuin ja sen alppikylämäiset hotellit tarjoavat mahdollisuuden talvilomailuun murto-osalla Keski-Euroopan hinnoista. 

Esim. Borovetsiin järjestetään matkoja kevättalvella Suomestakin: halvimmillaan viikon pakettimatkan puolihoidolla saa reilulla 500 eurolla. 

Maasta löytyy mielenkiintoisia kohteita myös historiasta kiinnostuneille: itse kävisin ainakin katsastamassa Mustanmeren rannalta löytyvän Nessebarin muinaiskaupungin sekä pääkaupunki Sofiasta noin sadan kilometrin päässä sijaitsevan Rilan luostarialueen - UNESCOn maailmanperintökohteita molemmat. 

Viinituristille Bulgaria on iloinen yllätys. Paikallinen viini on edullista, butiikkiviinitiloja on maahan jo kymmeniä ja nousussa oleva taso on paikoitellen todella korkealla. Viinitilakiertelyyn otollisin kohde lienee Traakian laakson alue - lisää vinkkejä tähän löydät blogista täältä.

Ruokamatkailijan Bulgaria: lihaa ja vielä vähän lihaa 

Ruokamatkailijaa ei Sofian ulkopuolinen Bulgaria tosin juurikaan hemmottele. Tämän myöntää Grand Hotel Sofian keittiömestari Joro Ivanovkin. Neuvostoajan jälkeinen murros heijastuu yhä maan ravintoloidenkin tarjontaan: ihmiset haluavat runsautta. 

Tämä näkyy niin reippaissa annoskoissa kuin ruokalistojen paikoin pökerryttävässäkin laajuudessa: tarjolla on monesti kaikkea pihvistä pastaan ja pizzasta wokkeihin. Paikallinen näkökulma on täysin vastakkainen omaani. 

Siinä, missä se minulle kertoo harkinnasta ja erikoistumisesta, on suppeampi tarjonta bulgarialaisille merkki juuri osaamisen puutteesta.  

Lihaa syödään paljon - vastaisku menneisyyttä leimanneelle puutteen ajalle tuokin. 

Bulgarian patriarkan kerrotaan kommentoineen aikanaan maan tuolloiselle kommunistiselle keskuskomitealle, kuinka 35 vuodessa se oli onnistunut siinä, mitä kirkko oli yrittänyt jo yli 2000 vuotta: ihmiset eivät syöneet enää lihaa. 

Ivanov toivoisi näkevänsä täällä mm. Baltian maissa koettua kulinaarista vallankumousta, jossa uusi kokkipolvi tulkitsee maansa ruokaperinteitä, valmistustapoja ja raaka-aineita modernimmalla otteella. 

Bulgariasta hän on kuitenkin ylpeä - ei kai hän muuten olisikaan jättänyt Michelin-tähditettyä uraansa maailmalla - ja kaipaa sen onnistunutta brändäystä. Esikuvakseen hän nostaa tässä ehkä hieman yllättäen juuri pohjoismaisen keittiön, jonka menestystä hän on mm. kansainvälisissä mielenkiinnolla seurannut. 

Omat rajoitteensa asettaa tosin myös raha, joutuu hän myöntämään. Maassa, jossa keskipalkka jää 400 euroon, ei esimerkiksi fine diningille ole juurikaan yleisöä. Edullisesti täällä siis saa vatsalleen täytettä.

Onnistuneita ravintolasuosituksia pääkaupunki Sofiaan löydät blogista täältä ja täältä.

Vasemmalla kädellä vähän sinnepäin

Mieleen muistuu toinen oppaaltamme kuulema vitsi bulgarialaisesta miehestä, joka unessaan saa mahdollisuuden vierailla niin taivaassa kuin helvetissäkin. Taivas ei mieheen tee kummoistakaan vaikutusta, mutta helvettiin sen sijaan alati jatkuvine juhlineen hän tykästyy. 

Kuoleman hetkellä Pyhä Pietari kysyy sitten mieheltä, kumpaan hän haluaisi mennä. Mies luonnollisesti valitsee helvetin, mutta järkyttyykin sinne päästyään pahasti: siellä odottaakin pelkkää ankeutta ja alakuloa. 

Protestoidessaan Pietarille, kuinka hänen unessaan tilanne oli jotain ihan muuta, hymyilee Pietari ja huomauttaa. "Ah, mutta silloin sinä olitkin täällä vain turistina. Nyt sinä olet täällä jäädäksesi!"

Parantamisen varaa täällä on matkailijan kannalta monessakin asiassa, vaikka onko oikeutettua olettaakaan standardien olevan yhteismitallisia? Huippuhotellit ovat kuitenkin monesti huippuhotelleja vain bulgarialaisella mittapuulla: muiden silmään ne näyttävät auttamattoman elähtäneiltä ja neuvostoaikaista loistokkuuskäsitystä henkiviltä. 

Ja vaikka puitteet olisivat esimerkiksi huippuravintoloissa tai -hotelleissa periaateessa muuten kunnossa, jättää mm. asiakaspalvelun täsmällisyys monesti toivomisen varaa. 

Hanavettä ei kannata juoda. Tupakoinnin kieltävän merkin alla hotelleissa on tuhkakuppi. Kolmesta vessasta toimii vain yksi. 

Todennäköisesti ulkonäkönsä perusteella palkattu tarjoilijatyttö vain pyörittelee tympääntyneenä silmiään asiakkaan alkaessa hermostua siihen, ettei tilattua viiniä tai vettä ole vielä kolmannellakaan tilauskerralla saatu tuotua. 

En ole vieläkään varma, kumman Bulgarian minä olen nähnyt: ehkä pintaraapaisun kummastakin? Varmaa kuitenkin on, että kyllä minä tänne palaisin.

Bulgariantuliaiseni teille löydät tuosta alta. Kolmesta reseptistä kaikki ovat muuten yllättäen kasvisruokia - kaksi ihan vegaanejakin!

- Patatnik- bulgarialainen perunamunakas mintulla

- Bob Chorba - bulgarialainen papukeitto
- Lyutenitsa - bulgarialainen tahna paahdetusta munakoisosta, paprikasta ja tomaatista

Blogin aikaisemmat Bulgarianpysähdykset löytyvät tästä:

- Bulgaria viinimatkakohteena
- Bulgaria - holokaustin valopilkku
- Secret by Chef Petrov - ravintolalöytö Sofiassa
- Kosmos Sofia - Bulgarianreissun paras ravintola
- Rhodope-junalla läpi Balkanin Alppien
- Plovdivin vanha kaupunki hurmaa historiallaan
- Sofia - kirkkojen ja kontrastien pääkaupunki



Löytyykö sieltä Bulgariankävijöitä? Minkälaisen kokemuksen maa teille jätti?

*Matka yhteistyössä Viinitimon ja European Trade House Ltd:n kanssa * 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?



        

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!