Sherrymatkalla Andalusiassa: Delgado Zuleta, Sanlúcar de Barrameda

For English please see here

* * * 

Sanlúcar de Barrameda on Manzanilla-sherryn koti ja mitä kiinnostavin kohde Andalusian Sherrymaan matkaajalle. 

* * * 

Sanlúcar de Barrameda - Sherrymaan luoteisin kolkka

Blogin sherrytilakierros Andalusiassa on jo vienyt teidät jo Jereziin ja El Puerto de Santa Maríaan. 

Viimeisenä on vuorossa Marco de Jerezin eli Sherrymaan luoteisimman kolkan muodostava Sanlúcar de Barrameda. 

Vaikka kyseessä on pysähdyksistä viimeisin, ei se todellakaan ole vähäisin. Tämä jos mikä on nimittäin kaupunki, joka kirjaimellisesti elää sherrystä. 

Selväksi se tulee heti kaupunkiin saavuttaessa: sitä reunustavan mäen päältä tulijaa tervehtii Barbadillon sherrybodegan jättimäiset mainoskirjaimet. 

Lukuisat sherrybaarit ja -kaupat niinikään pitävät huolen siitä, ettei kaupungin erikoislaatuisuus pääse hetkeksikään unohtumaan. 

Sherryturistille Sanlúcar onkin Sherrymaan kohteista kätevin, sillä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaupungin kymmenet bodegat ovat ihan keskustan tuntumassa. 

Täällä ei ole käytännössä koskaan muutaman minuutin kävelymatkaa kauempana lähimmästä sherrytalosta. 

Manzanillassa maistuu meri

Tähän mennessä teille on ehkä alkanut edes hieman valjeta, millaisille salatieteitäkin lähenteleville yksityiskohdille sherrynvalmistus perustuu. 

Alueella kiertely opettaa myös varsin pian, kuinka nämä pienetkin erot vaikuttavat lopputulokseen. 

Tuskin missään muualla tämä käy yhtä selväksi kuin Sanlúcar de Barramedassa - Manzanillan kotiseudulla. 

Omaksi viinialueekseen Manzanilla erotettiin vuonna 1964. Nimensä tuo kalpean kullankeltainen Manzanilla saa kamomillasta, jonka tuoksua sen ominaistuoksun ajateltiin muistuttavan. 

Manzanilla on Finon lailla Palomino-rypäleestä tehtyä, flor-kerroksen alla biologisesti kypsytettyä kuivaa sherryä. Kaikki Manzanilla on siis oikeastaan Finoa, mutta kaikki Fino ei ole Manzanillaa. Ja Manzanillaksi saa kutsua ainoastaan täältä Sanlúcarista tulevaa viiniä.

Manzanillan erikoisesta, merellisen suolaisesta ominaismausta on kiittäminen Sanlúcarin sijaintia ihan Atlantin rannikolla. 

Alueen mikroilmaston muita kaupunkeja korkeampi ilmankosteus tekee florista täällä paksumman, antaen sille näin paremman suojan hapettumista vastaan.

Delgado Zuleta - Sherrymaan vanhin sherrybodega

Sanlúcar de Barrameda on myös koko Sherrymaan vanhimman yhä toiminnassa olevan sherrytalon Delgado Zuletan koti. 

Alunperin Gil de Ledesmana tunnettu talo aloitti toimintansa jo 1744. Nykyisellä nimellään se on tunnettu 1800-luvun lopulta. 

Tuolloin yksi perustajaperheen jälkeläisistä nai sotilasuransa viininviljelyksen vuoksi hyljänneen Don José Maria Delgado y Zuletan (jestas noita nimiä!), joka päätti nimetä bodegan uudelleen itsensä mukaan (vaatimattomuus kaunistaa näköjään vain Peräpohjolan juroa kansaa...)

Tuosta alkoi merkittävä kasvun kausi, jota vauhditti entisestään samoin aikoihin saatu status Espanjan kuninkaallisen perheen hovihankkijana. 

1978 Delgado Zuleta yhdistyi toiseen perinteiseen paikalliseen viinitaloon Benito Rodriguez La-Caveen, pitäen kuitenkin oman nimensä.

Perheen omistuksessa bodega on yhä tänäänkin, kertoo talon vientijohtaja Pelayo Garcia - talo on nyt jo yhdeksännen sukupolven käsissä. 

Talon tunnetuin tuote on vuonna 1918 lanseerattu; kuuluisan flamencotanssijan (ja ilmeisen iloisen viinisiepon) Aurora Jauffren taiteilijanimen mukaan nimetty La Goya. 

Siteet kuninkaalliseen perheeseen ovat pysyneet läheisinä - nykyinen kuningas Felipe valitsi juuri La Goyan tarjottavaksi häihinsä vuonna 2004.

Sherrybodegan muutto - pitkä ja riskialtis prosessi

Bodegan siirtyminen useista aikaisemmista toimitiloistaan nykyiseen sijaintiinsa alkoi vuonna 1986. 

Päätös ei ollut helppo, koska vanhojen tynnyreiden siirtely on aina riskialtista, vaikka häiriö niiden korvaamattomalle sisällölle kuinka pyrittäisiin minimoimaan. 

Pitkällisten pohdintojen jälkeen uuden bodegan sijainnin ja olosuhteiden (tuulensuunta, korkeus merenpinnasta, Albarizasta koostuva riittävän kostea maaperä) päätettiin kuitenkin olevan täydellinen Manzanillan kypsytykseen. 

Pitkällinen oli tosin muuttokin: kokonaisuudessaan prosessi vei 16 vuotta.

90 prosenttia talon tuotannosta on Manzanillaa, jonka valmistuksessa oikeilla kellariolosuhteilla on entistä enemmän merkitystä, kertoo Pelayo. 

Sherry on premium-tuote, hän muistuttaa. Sen kypsyttäminen vie tavallista viiniä kauemmin, minkä vuoksi myytiin vapautuu aina tavanomaiseen viiniin verrattuna rajallisempi määrä. 

Vienti on toistaiseksi ollut melko vähäistä, mutta sekin on kasvussa. Pääasialliset vientimaat ovat UK,  Hollanti ja Saksa. 

Sherryn uuteen tulemiseen on monta syytä

Sherryn suosiossa kuluneiden vuosikymmenten aikana nähtyyn laskuun on jouduttu havahtumaan täälläkin. 

"Nuorempia sukupolvia ei kiinnostanut juoda jotain, mitä heidän isovanhempansa joivat", arvioi Pelayo yhdeksi syyksi. "Nykyään panostetaankin entistä enemmän laatuun".

Nyt myynti on taas kasvussa, mitä Pelayon mukaan ruokkii mm. sen suosion kasvu maailmalla New Yorkiin ja Lontooseen syntyneiden sherrybaarien myötä. 

Toiseksi voimavaraksi hän kokee sen, että viineissä trendi suosii muutenkin koko ajan kuivempaa tyyliä. 

Kolmanneksi syyksi hän nostaa sen, että ruokaharrastajat ovat heränneet sen monipuolisuuteen ruokajuomana. 

Omaksi suosikikseen Pelayo nostaa manzanillan ja osterit. 

Ravintoloilla on yhä opittavaa sherrystä

Ravintoloilla on kuitenkin hänen mukaansa vielä paljon opittavaa. Hänen mukaansa sitä ei vieläkään osata markkinoida yhtä näkyvästi ja luontevasti kuin tavallista viiniä. 

"Viiniä se sherrykin kuitenkin on", hän muistuttaa hieman turhautuneena. 

"Tarjoilulämpötilalla on väliä, samoin kuin käytetyllä lasilla. Ne sormustimen kaltaiset lasit saisi unohtaa samantien! Niissä sherryn aromit eivät pääse oikeuksiinsa ja juoma lämpenee aivan liian nopeasti". 

Erikoistumisessa ja premium-markkinoissa on sherrytalojen tulevaisuus

Vielä voi olla liian aikaista puhua sherryn renesanssista, mutta suunta on lupaava. 

Pelayon mukaan niche-markkinat ovat houkutelleet alalle myös uusia yrittäjiä, jotka hän toivottaa tervetulleiksi - ne kun auttavat omalta osaltaan tekemään sherrystä entistä tunnetumpaa. 

Sherryn tulevaisuutta miettiessään Pelayo mainitsee erikoistumisen ja nostaa esiin mm. single vineyard-tuotteisiin erikoistumisen sekä VORS- ja VOS- sherryjen kaltaisiin vanhempiin huippusherryihin panostamisen. 

"Sherryhän on itsessään jo reservaa, joten sikäli sen kanssa ei juuri vuosikerroilla voi kikkailla", hän pohtii ja myöntää asian olevan vähän kaksiteräinen miekka. 

Entusiastico - maailman ensimmäinen luomusherry

Erikoistumisesta Delgado Zuletalla onkin kanttia puhua, sillä talo on lanseerannut ensimmäisenä maailmassa luomusherryn, jota pääsen maistamaan vain muutama viikko sen Lontoossa nähdyn maailmanensi-illan jälkeen.  

Sen toivotaan auttavan uusien markkinoiden ja aficionadosukupolvien tavoittamisessa ja niin sherryssä kuin sen pakkauksessa on pyritty mahdollisimman viinimäiseen imagoon. 

Viini itse on premium-Manzanillaa, joka on kypsytetty vanhoissa La Goya-tynnyreissä. 

Muuten sen valmistus seuraa perinteistä solera-menetelmää, mutta rypäleet ovat peräisin yhdeltä palstalta (Single vineyard) ja niin ne kuin väkevöintiin käytetty tisle ovat luomua. 

Kyseessä on todellinen premium-tuote ja ensimmäinen erä jäi vain 1200 pulloon. 

Nuoruuden maistaa, mutta kokemus on  varsin erikoinen. Entusiasticosta löytyy selkeitä Manzanillan elementtejä (mm. hento suolaisuus), mutta hedelmäisyydessään ja hienoisessa paahteisuudessaan siitä löytyy sherryjä korostuneempaa viinimäisyyttä mutta myös kuivien siidereidenkin piirteitä. 

Delgado Zuleta sherrytasting

Delgado Zuletan omista soleroista valmistetaan kahta Manzanillaa (La Goya sekä muutama vuosi sitten lanseerattu 12-vuotias La Goya XL) sekä Amontillado Viejo Zuletaa. 

Loput talon sherryistä ovat peräisin joko Rodriguez La-Caven soleroista, talojen yhteisistä soleroista tai näiden sekoituksista. 

La Goya

Tuoksusta löytyy manzanillalle tyypillistä merta, paahteisuutta sekä florin mukanaan tuomaa hiivaisuutta. Maku on kuiva, henkien sitruksisuutta ja kuivahedelmäisyyttä, jättäen jälkeensä hieman kitkerän jälkimaun. 

La Goya XL

Edellistä kehittyneempi ja selkeämpi. Manzanillalle tyypillinen kamomillaisuus on tässä selkeästi enemmän esillä,samoin kuin pähkinäiset ja manteliset aromit. Pitkä maku, joka tässäkin päättyy hienoiseen suolaiseen kitkeryyteen. 

Zuleta Amontillado

Kuiva, suolainen tuoksu johtaa kuivana, mutta hedelmäisten sävyjen saattelemana jatkuvaan selkeään makumaailmaan, josta erottuu niin biologiselle kypsytykselle tyypillistä pähkinäisyyttä kuin oksidaatiokypsytykselle ominaista tummasävyisyyttä.

Quo Vadis Amontillado

Tyylikkyyttä, jota VORS-sherryltä on syytäkin odottaa. Konsentroitunutta kuivahedelmää, pähkinäisyyttä sekä tammisia; vaniljaisia aromeja jotka saattelevat pitkää makua. 

Pedro Ximénez Monteagudo 

Lämpöä, kuivahedelmää ja makeutta tasapainoisesti yhdessä lakritsin kaltaisten mausteisempien sävyjen kanssa. Pitkä, runsas jälkimaku.

* * * 

Delgado Zuleta
Avenida Rocio Jurado 
11540 Sanlúcar de Barrameda

tel. +34 956 360 543

www.delgadozuleta.com

visitas@delgadozuleta.com

* * * 

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

          

   

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!