Tukholman Suuri Synagoga

For English please see here

* * * 

Tukholman Suuri Synagoga tekee vaikutuksen jo arkkitehtuurillaan, mutta myös huikeilla tarinoillaan.

* * * 

Instagramissa taannoinen Ruotsinreissu sai ihan oman hashtaginsa: #datewithdestiny. Ja juuri niin järisyttäväksi se osoittautuikin: matkan jälkihuuruissa leijutaan täällä nimittäin yhä vieläkin...! 

Oaxenin lisäksi Tukholma oli täynnä muitakin mieleenpainuvia hetkiä. Sen kai se oikeanlainen seura takaa... Yksi niistä oli vierailu Tukholman Suuressa Synagogassa, joka vierailupäivänämme avasi kesän yleisökautensa. Englanninkielinen opaskierros on tarjolla maanantaista torstaihin klo 11 ja 12, perjantaisin vain klo 11. Lisää tietoa ja linkin ilmoittautumiseen löydät seurakunnan sivuilta täältä. Sisäänpääsy 15 €/ 20 $/ 150 SEK.

Wahrendorff-kadulta löytyvä synagoga on yksi Tukholman kolmesta synagogasta ja ainoa konservatiivisuuntausta edustava. St.Paulsgatanilla sijaitseva Adat Jisrael sekä Riddargatanin  Adat Jeschurun ovat ortodoksisynagogia. Näistä jälkimmäisen sisustus on muuten tuotu tänne Hampurista, Saksan ainoasta surullisekuuluisasta Kristalliyöstä selvinneestä synagogasta. 

Kuva: Wikipedia

950 hengen kapasiteetilla varustettu Suuri synagoga otettiin käyttöön syyskuussa 1870. Sen suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Fredrik Wilhem Scholander. Arkkitehtuuriltaan se edustaa orientaalista tyyliä ja paikoin sen koristeelliset yksityiskohdat ja taidokkaat puuleikkaukset tuovat mieleen jopa Alhambran ja Sevillan Alcazar-palatsin. Ero esimerkiksi Korfun synagogaan on huomattava. 

Synagoga on kaupungin suojelema historiallinen ja kulttuurinen kohde.

Tyylillisesti synagoga on saanut paikoin kotoisuudessaan varsin eriskummallisia vaikutteita myös Orientin ulkopuolelta. Päätyruusuke esimerkiksi on tyypillistä goottilaisille kirkoille, vierailupäivänämme sen käytävää reunustaneet koivut taas loivat ehtaa skandinaavista kevätjuhlatunnelmaa.

Yksi paikallinen erikoisuus ovat synagogasta löytyvät urut - ensimmäiset koskaan synagogassa näkemäni! Ulkomuodoltaan nekin tosin muistuttavat juutalaiskotien ovenpielestä löytyvää, tietyn Tooransäkeen sisäänsä kätkevää mezuzaa.

Niitä soitetaan sapattina ja pyhäpäivien palveluksissa.

Ikkunanpuitteet puolestaan henkivät ruotsalaista talonpoikaisromantiikkaa. 

Synagogan kahdeksanhaarainen hanukkamenorakynttelikkö lahjoitettiin yhteisölle vuonna 1792. Sen jalustan kiemuraiset G-kirjaimet ovat kunnianosoitus tuolloiselle hallitsijalle, lahjoituksen armollisesti hyväksyneelle Kuningas Kustaa III:lle.

Kuten yläkerran parveke kertoo, alunperin miehet ja naiset istuivat  täälläkin erillisissä osastoissaan: miehet alhaalla ja naiset salia kiertävällä lehterillä. Nykyään käytössä on myös erillinen perheosio.

Aron Hakodesh eli arkki on synagogan pyhin alue ja pitää sisällään palveluksissa esiinkannettavat Toorakääröt. Niitä synagogalla on 20. Vanhimmat näistä ovat peräisin 1800-luvulta, joskin osan hopeiset panssarit ovat jopa 1700-luvulta. 

Suuren lukumäärän selittää se, että 1800-luvulla ympäri Ruotsia perustettujen pienempien juutalaisyhteisöjen kuihduttua niiden synagogat myytiin ja Toorakääröt palautettiin Tukholmaan - yleensä sillä ehdolla, että ne palautetaan jonain päivänä mahdollisesti perustettaviin uusiin yhteisöihin. 

Vaikka synagoga telee vaikutuksen puhtaasti esteettisillä  meriiteillään, antaa kierros asiantuntevan oppaansa ansiosta mielenkiintoisen väläyksen myös Ruotsin juutalaisyhteisön historiaan. 

Oppaanamme toiminut ihana Eva oli sen ikäinen, että on jo omana elinaikanaan todistanut monta merkittävää murrosta. Juutalaisten määrä on vähentynyt, jumalanpalveluksiin osallistuvien määrä samoin. Jiddish ei ole enää kenenkään kotikieli eikä häitä tanssita synagogassa enää läheskään entisen veroisesti. Antisemitismi on taas nousussa, minkä seurauksena yhä useampi juutalainen on katsonut paremmaksi muuttaa Israeliin. 

Ensimmäinen juutalainen, jolle Ruotsi myönsi luvan pysyvään oleskeluun oli saksalainen kauppias Aaron Isaac vuonna 1774. Kaukaa viisaana Isaac toi kuitenkin mukanaan riittävän määrän juutalaisia, jotta rukouksiin vaadittava minyan (10 Bar Mitsva-iän ylittänyttä miestä) saataisiin kokoon. 

Tuohon aikaan juutalaisiin kohdistui vielä paljon rajoituksia ja mm. heidän asuinpaikkansa oli tarkkaan rajattu, samoin kuin ammatit, joita heidän oli luvallista harjoittaa. 

Alunperin juutalaiset saivat asettua Tukholman lisäksi vain Göteborgiin ja Norrköpingiin. Täydet kansalaisoikeudet juutalaiset saivat vuonna 1870, missä vaiheessa juutalaisten määrä maassa oli kasvanut noin 3000.

Tänään Ruotsissa on juutalaisia noin 20 000, joista 12 000 Tukholmassa. Näistä kuitenkin vain noin 4400 on seurakunnan jäseniä. Suurimmat juutalaiset muuttoaallot tänne koettiin tsaarin vainojen ja toisen maailmansodan jälkeen. 

Sodan aikana Ruotsin juutalaisten tilanne oli monia muita maita parempi. Maa pysyi puolueettomana eikä missään vaiheessa edes katkaissut diplomaattisiteitään Natsi-Saksan kanssa. Sen sijaan Ruotsi kunnostautui niin Norjan kuin Tanskan juutalaisten pelastamisessa. Puolet Norjan 1000 hengen kokoisesta juutalaisyhteisöstä pelastettiin vunna 1940 Ruotsiin ja vuonna 1943 järjestettiin massiivinen, 7000 ihmisen hengen pelastanut pelastusoperaatio Tanskassa. 

Lisäksi Ruotsi ja etenkin tuolloin vasta 32-vuotias dipomaatti Raoul Wallenberg jää historiaan kymmenientuhansien unkarinjuutalaisten pelastamisesta Budapestistä. Unkarin juutalaisväestö oli turhaan anonut apua lähetystöiltä ympäri Euroopan, mutta vain Ruotsi tuli apuun myöntäen juutalaisille Schutzpassin nimellä tunnetun suojapassin, joka ilmoitti kantajansa olevan Ruotsin vallan alainen. 

Vain kivenheiton päässä synagogasta sijaitseekin Wallenberg-tori sekä Puna-armeijan vuonna 1945 vangitsemalle ja myöhemmin neuvostoliittolaisessa vankilassa kuolleelle Wallenbergille omistettu muistomerkki. 

Aikaisemmin keväällä Ruotsi sai muuten historiansa toisen pyhimyksen (ensimmäinen 625 vuoteen) kun Paavi Franciscus kanonisoi ruotsalaisen nunnan Elisabeth Hesselbladin, jonka kerrotaan pelastaneen kymmeniä juutalaisia piilottelemalla heitä luostarissaan Roomassa.

Holokaustin uhreja ja sen hirvittävää perintöä ei ole unohdettu täälläkään. Synagogan ulkoseinään on kaiverrettu Ruotsissa sukulaisia omanneiden 8000 uhrin nimet ja pyyntö siitä, ettei heitä unohdettaisi. 

"Vain muistamalla menehtyneet voimme jatkaa taistelua rasismia, antisemitismiä ja suvaitsemattomuutta". kyltti muistuttaa. 

Yhtä lohdutonta näiden nimilistojen näkeminen on aina - oli kyseessä sitten Riikan juutalaisghetto, Tukholma tai mikä tahansa niistä sadoista ja tuhansista tämän käsittämättömän tragedian kärsineistä kylistä ja kaupungeista. 

Synagogan ulkopuolen kivetystö on tuotu Budapestin vanhasta juutalaisghetosta. 

Auschwitz, Dachau, Treblinka... Pelkkiä kirjaimiahan nuo ovat, mutta seinälaattoihin kaiverrettuihin paikannimiin kiteytyy niin karmiva määrä pahuutta. 

Kumpa me muistaisimme. Kumpa tällaista ei enää koskaan tapahtuisi. 

Pelottavinta on se, että olen eri kansanmurhia tutkineilta ihmisiltä kuullut hyvin surullisen muistutuksen siitä, etteivät nämäkään asiat tapahtuneet yhdessä yössä. Tämä oli vain se, mihin se kaikki päättyi; se tapahtumaketju, jonka ensimmäisiä askelia mantereellamme otetaan parasta aikaa.

Vihapuheen legitimisointi. Yhteiskunnan ongelmien sälyttäminen oikeistopopulistisessa retoriikassa syntipukiksi nostetun ihmisryhmän harteille. Ihmisarvon yhtäläisyydestä tinkiminen syntyperän perusteella. Kansanosien nostaminen toisiaan vastaan. 

Tästä se tuolloinkin lähti.

Ei Ruotsikaan tosin ihan täysiä pisteitä saa: uskonvapauslaki säädettiin maahan vasta 1951. Ennen tuota ei ruotsalaisilla ollut esimerkiksi oikeutta erota kirkosta muuten kuin liittyäkseen toiseen uskontoon, joka sekin oli kiellettyä vielä 1860.

Eivätkä ne vuonna 1870 myönnetyt täydet kansalaisoikedetkaan ihan täysiä olleet: juutalaiset sairaanhoitajat esimerkiksi saivat luvan työskennellä valtiollisissa sairaaloissa vasta uskonvapauslain jälkeisinä vuosina. 

Ovatko synagogat kenenkään muun matkakohteita? Onko kukaan vieraillut sellaisessa, joko täällä Helsingissä tai ulkomailla?

_________________

SAISIKO OLLA LISÄÄ?

         

TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!