* * *
Vajaan tunnin ajomatkan päässä Göteborgista sijaitseva Marstrandin saari hurmaa Huvikumpumaisuudellaan. Ihana päiväretkikohde!
* * *
Göteborginreissuni viimeisenä päivänä taivas on muuttunut uhkaavan synkäksi. Edellisten päivien hellelukemia hiponeesta auringonpaisteesta ei ole tietoakaan.
Samapa tuo: reissun aikana kärähtänyt naamani ei juuri nenän nyrpistelyä mahdollistaisikaan - kirjaimellisesti.
Merellistä eleganssia silmälläpitäen koottu vaatevarastoni osoittautuu riittämättömäksi, ja päivän asu (onneksi olen vain ruokabloggari...!) koostuu joka ikisestä matkalaukustani löytyvästä vaatekappaleesta ja vielä yhdestä Göteborgarelta pöllitystä villapaidasta.
Mutta säähän on vain... mielentila? Niinpä suuntaamme toiveikkaina uhkarohkeina päiväretkelle.
Koöniin päästyämme on kaikki toivo jo kuollut. Ulkona on kylmää ja harmaa taivas syytää alas ensimmäiset vesipisarat. Astuessamme lossin kyytiin yltyy sade jo vallattomaksi.
Göteborgare kiroaa vihmovaa sadetta ja vetäytyy suojaan katokseen, minä sen sijaan taputan käsiäni innoissani kuin psykoottinen paviaani piripäissään: vain muutaman minuutin matkan päässä avautuu Marstrandin vierasatama kaikessa ihanuudessaan.
Ensivaikutelma karkkivärisistä puuhuviloista koostuvasta näkymästä tuo mieleen englantilaiset merenrantakylät.
"Kesällä tämä on paljon kivempi", seuralainen murahtaa jurosti. Hetken mietittyään hän kuitenkin toteaa, että silloin saari on täynnä "niitä hemmetin turisteja". Ah, mikä positiivisen ajattelun lähettiläs hän onkaan!
Minä sen sijaan en malta päästä tutkailemaan paikkoja. Kaikki on niin hurmaavan...ruotsalaista.
Sisäinen saariston lapseni on tullut kotiin.
En tiedä, mikä on liikuttavinta: länsinaapureidemme antaumuksella joka paikkaan ripustamat Ruotsin liput, Astrid Lindgrenin satukirjoja henkivä arkkitehtuuri vai se, että jopa lossimme nimi on Nisse.
Vajaan 50 kilometrin ajomatkan päässä Göteborgista sijaitseva Marstrand hurmaa herttaisuudellaan huononakin päivänä. Se onkin täydellinen päiväretkikohde, etenkin kaltaiselleni Porvoon, Hangon, Jurmalan ja Ahvenanmaan kaltaisista piparkakkutaloidylleistä kerta toisensa jälkeen hullaantuvalle Huvikumpuholistille.
Jo 1200-luvulla kaupunkioikeudet saaneen Marstradin kohdalla kaupungista puhuminen tuntuu hieman suureelliselta, sillä asukkaita täällä on vain reilu 1300.
Ihan Ruotsin länsirannikolla sijaitsevana Marstrand on kuitenkin saanut osansa ruotsalaisten ja tanskalaisten rajakiistoista.
Vuonna 1658 solmitun Roskilden rauhan seurauksena Marstrand ja sitä ympäröivä Bohuslän siirtyivät ruotsalaisille, mutta vielä kahtena ajanjaksona (1677-1679 ja 1719-1720) tanskalaisten onnistui ottaa se taas hetkeksi valtaansa.
Sittemmin he ovat keskittyneet siihen, minkä parhaiten osaavat: voileipiin ja ketjupolttamiseen.
Sittemmin he ovat keskittyneet siihen, minkä parhaiten osaavat: voileipiin ja ketjupolttamiseen.
Marstrandin sijainti sekä sen ympäri vuoden sula satama tekivät siitä merkittävän kaupan keskuksen.
1775 sille myönnettiin vapaasataman status, minkä ansiosta täällä nautittiin tietynasteista itsenäisyyttä muusta maasta. Erityisoikeuksiin kuuluivat mm. vapaa muuttoliike sekä uskonnonvapaus.
Näiden ansiosta Marstrand houkutteli asukkaikseen mm. satoja juutalaisia, jotka täällä olivat vapaita heihin muualla Ruotsissa kohdistuneista tiukoista rajoituksista.
Koko Skandinavian ensimmäinen synagoga perustettiinkin vuonna 1780 juuri tänne.
Pääosin käsityöläisistä ja kauppiaista koostunut juutalaisasutus jäi kuitenkin varsin lyhytikäiseksi. Muutaman vuosikymmenen päästä suurin osa asettui läheiseen Göteborgiin.
Vuoteen 1805 mennessä kaikki juutalaisperheet yhtä lukuunottamatta olivat jättäneet Marstrandin.
Vuoteen 1805 mennessä kaikki juutalaisperheet yhtä lukuunottamatta olivat jättäneet Marstrandin.
Yli äyräidensä paisuneen salakuljetuksen johdosta vapaasatamakaan ei osoittautunut valtiolle sellaiseksi rahasammoksi kuin se oli odottanut ja oikeudet peruttiin vuonna 1794.
Noihin aikoihin ajoittuu myös Marstrandin historian kahdeksasta suuresta sillikaudesta se kaikista suurin (1747-1808).
Ah. Suuri Sillikausi. Millaista draamankaarta lukija nyt odottaisikaan tarinassa tulevaksi, eikö?
Suuri Sillikausi. Tuolla tarkoitetaan noin kerran vuosisadassa toistuvaa, poikkeuksellisen suurta sillikantaa, joka on perinteisesti nostanut alueen talouden huimaan kasvuun.
Suuri Sillikausi. Tuolla tarkoitetaan noin kerran vuosisadassa toistuvaa, poikkeuksellisen suurta sillikantaa, joka on perinteisesti nostanut alueen talouden huimaan kasvuun.
Vapaasatamaoikeuksien ja Sen Suurista Suurimman Sillikauden tultua päätökseen kuihtui Marstrand taas köyhäksi pikkukaupungiksi.
1800-luvun jälkipuoliskolla kauppa ja kalastus alkoivat taas elpyä, mutta kaupungin uutta tulemista vauhditti ennenkaikkea se, että siitä tuli yllättäen yksi ensimmäisistä ja suosituimmista kylpylä- ja rantalomakohteista.
Ihan erityistä hohtoa paikalle antoi se, että kuningas Oskar II, nykyisen kuninkaan isoisoisä oli paikkaan kovin mieltynyt ja vietti täällä hallintokautensa (1872-1905) aikaiset kesät.
(Mikäänhän ei tee lomakohteesta houkuttelevampaa maailman hyacinthbucketien silmissä kuin "mahdollisuus lomailla samassa paikassa, jossa yleviä sukulinjoja ja vertaansa vailla olevaa hienostuneisuutta edustava aristokratia itseään viihdyttää; poissa rahvaan silmistä".)
(Mikäänhän ei tee lomakohteesta houkuttelevampaa maailman hyacinthbucketien silmissä kuin "mahdollisuus lomailla samassa paikassa, jossa yleviä sukulinjoja ja vertaansa vailla olevaa hienostuneisuutta edustava aristokratia itseään viihdyttää; poissa rahvaan silmistä".)
Ja Oscarhan viihdytti. Hän kestitsi kuninkaallisia ja muita silmäätekeviä vieraitaan Societetshusetiksi nimetyssä, vuonna 1887 käyttöön otetussa upeassa huvilassa. Se on suosittu hää- ja juhlapaikka yhä tänäänkin, eikä ihme.
Kyllä minä luulen, ettei Hyacinth Bucket panisi vastaan, jos saisi tuolla emännöidä kuuluisia kynttiläillallisiaan.
Societetshusetin lisäksi Marstrandin huomattavin maamerkki (ja merkittävin nähtävyys) on sen yllä kohoava Karlstenin linnoitus, joka on aikanaan toiminut paitsi linnoituksena, myös vankilana.
Oskar II rakennutti sinne aikanaan myös yhden ensimmäisistä Ruotsissa koskaan nähdyistä ulkoilmatenniskentistä.
Nykyään Marstrand on suosittu kohde etenkin purjehtijoiden keskuudessa: täällä pidetäänkin vuosittain Marstrandsregatan ja Match Cup Swedenin kaltaisia isoja purjehduskisoja.
Vaikka Marstrand onkin tätä nykyä isolla rahalla omistajia vaihtavien kesäasuntojen luvattu paratiisi, ei kaupunki ole unohtanut historiaansa: joka kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna täällä vietetään Silliviikonloppua.
Sillit ovat paraatipaikalla myös Marstrandin vaakunassa ja lipussa.
Sillit ovat paraatipaikalla myös Marstrandin vaakunassa ja lipussa.
Siitä, ettei jano pääse yllättämään armottomintakaan sillirakastajaa pitää puolestaan huolen paikallinen pienpanimo Inlands Bryggeri.
Vesisade yltyy lopulta sietämättömäksi ja kastelee Göteborgaren psyyken ja minun kenkieni lisäksi myös kamerani.
Sunnuntain kääntyessä iltapäivään sulkevat harvat auki olevat paikat ovensa.
Katsomme siis parhaaksi luovuttaa ja vetäydymme ihan sataman vierestä löytyvän Marstrands Wärdshusetin lämmitetylle terassille - sisältä kuuluva (epäilemättä kunnioitettavan olutmäärän) innoittama railakas ryhmälaulu kun kertoo, ettei paikka ole todellakaan sulkemassa oviaan vielä vähään aikaan.
Päivän meriravut ovat jo valitettavasti ehtineet huveta, mutta sillilautanen (kuinkas muutenkaan...) sekä höyryävän kuuma ja ihanan kermainen kala-äyriäiskeitto lämmittävät meidät taas toimintakuntoiseksi.
Ja kah - myöhäisen lounaamme jälkeen sadekin on lakannut ja löytöretkemme saa jatkua.
"Tänne tullaan kyllä kesällä uudestaan", ilmoittaa Göteborgare. "Vaikka sitten niiden turistien kanssa!"
"Tänne tullaan kyllä kesällä uudestaan", ilmoittaa Göteborgare. "Vaikka sitten niiden turistien kanssa!"
Yhdensuuntainen bussilippu Göteborgista Marstrandiin maksaa n. 7 €, aikataulun löydät täältä.
Miltäs näytti? Puhuttelevatko moiset Huvikumpumaisemat teidän sydäntänne?
_________________
SAISIKO OLLA LISÄÄ?
TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!
Voi miten ihanan paikan olet taas löytänyt, oikea pitsihuvila kaupunki, tulee myös mieleen se Solsidan (tvsarja). Kyllä tuolla viihtyisi, miksi ihmeessä meillä ei maalata taloja noin iloisesti!. Kiva kirjoitus jälleen kerran ja ruoka lautasella nostatti veden kielelle, nyt äkkiä niitä uusia perunoita ja silliä. Aurinkoisia päiviä sinulle ilman nenän punerrusta :)
VastaaPoistaTästä(kin) on kiittäminen tuota henkilökohtaista opastani - hänen isänsä kun on aikoinaan asunut tuolla.
PoistaAivan ihastuttava paikka kertakaikkiaan ja kyllä -äkkiä niitä uusia perunoita ja silliä <3 <3 <3
Oooh,mikä paikka:)
VastaaPoistaSanos muuta <3 Saa vaan tosin Espanjan lailla minut haaveilemaan omasta veneestä... :-)
PoistaAivan ihana! Parin käyntikerran perusteella tykkään Göteborgistakin (vaikkei siellä ole koskaan paistanut aurinko kun olen käynyt...) ja tämähän olisi ihan mahtava retkikohde kaupungista käsin. Visbyn ensi kesän kesän hinnat karkaavat käsistä ja majoitukset myyvät ei oota, joten alankin pohtia olisiko tässä hyvä kesän matkakohde, lapsen silmiin näyttää ihan riittävän aidolta Huvikummulta :)
VastaaPoistaHanna
Visbyssä en ole ollut moneen vuoteen mutta se. On. Ihana <3 Göteborg on kyllä aivan ihana paikka ja sopii ehdottomasti myös lapsiperheelle!
PoistaNiin ihanan näköinen paikka, lisään ehdottomasti pakko päästä -listalleni! Kiitos loistavasta vinkistä, Göteborg ja Ruotsin länsirannikko on vienyt sydämeni! Siellä on niin monta silmiä hivelevän kaunista ja idyllistä paikkaa. Lisää vastaavia vinkkejä odotellen :) SariT
VastaaPoistaIhanaa, että meitä on muitakin <3 Seuraava reissu odottaa muutaman viikon päässä - sitten taas kuuluu lisää :-)
PoistaKyllä tällaiset näkymät vetävät minut ihan sanattomaksi. Istuisin varmaan ihan hiljaa, tajuttoman pitkään, vaikka vesisateessa, katoksen alla tietysti, ihaillen kaikkea näkemääni ympärilläni. Ilon ja haikeuden sekaista mieltäni rauhoittasivat kuitenkin tuoppi huurteista ja tuo mainitsemasi sillilautanen ulkona nautiskellen merituulen raikastamassa satamassa.
VastaaPoistaVoi kuinka ihana kuulla, että edes jotain tunnelmista välittyi näin blogin välityksellä - etenkin kun päivä ei ollut mitään kaikista ihanteellisin :-)
PoistaAivan ihania rakennuksia ja talojen värit! Miksi ihmeessä me täällä Suomessa ei irrotella väreillä? Mussa asuu ainakin sisäinen Peppi, joten väriä elämään :D
VastaaPoistano täällä toinen Huvikumpuholisti :-) En saa noista rannikko-Ruotsin aarteista tarpeekseni!
PoistaEhdotin äsken miehelleni, että tekisimme autoreissun Ruotsin länsirannikolle. Se on minulle aika tuntematonta aluetta, mutta kuulemma ( näköjään ) aivan mahtavan kaunista seutua. Göteborg on tuttu, muuta siihenpä se länsirannikon tuntemus sitten loppuukin. Tuolla saisi ajan kulumaan pidempääkin.
VastaaPoistaNo ihan ehdottomasti! Lasken jo itse päiviä seuraavaan reissuun <3
PoistaOnpa suloinen kaupunki! Ja tosiaan, niin kovin ruotsalainen :)
VastaaPoistaEikö olekin! Ensi viikolla suuntaan takaisin Göteborgiin, toiveina löytää vielä lisääkin tällaisia helmiä <3
PoistaOli pakko klikata fiilistelemään paikkaa, jossa piipahdin viime elokuussa matkalla ennen siirtymistäni Strömstadin suunnalle. Ei ollut niitä hemmetin turisteja silloin ainakaan haitaksi asti ;-) Oli kyllä kiva paikka :) http://fiiliksiajahetkia.blogspot.fi/2016/08/marstrand-palanen-porvoon-ja.html
VastaaPoistaoi ihanaa <3 käynpä heti lukemassa sinunkin fiiliksesi :-)
Poista