Appelsiini + suklaa = BFF

Satuin kuulemaan raitiovaunussa kahden noin kymmenvuotiaan tytön keskustelun. Toinen tytöistä kertoi Sheilan olevan hänen paras kaverinsa. Myös toinen tyttö sanoi samaa, johon ensimmäinen puuttui hyvin kärkkäästi: "et sä voi olla kun se on jo mun! Eksä muista et ainakin viime viikolla Anni oli sun paras kaveri? Sitäpaitsi Sheila oli sanonut Millalle, ettei se halua olla sellaisen paras kaveri, jolla on jo joku toinen paras kaveri. Nih!"

Täti meni kuulemastaan ihan hämilleen. Auts. Kovin on armotonta tuo elämä tuossa vaiheessa. Vaikka ei se kovin paljon armollisempaa ole kyllä kolmekymppiselle akateemiselle työnhakijallekaan. Joskus tuntuu että maailma on se sama koulunpiha jossa Universumi on se koulun coolein tyttö jonka päätöksestä koko maailma on päättänyt olla leikkimättä kanssasi.

Onneksi tässä vaiheessa on sosiaalisesti hyväksyttävää omata montakin parasta kaveria, joiden tsemppi auttaa jaksamaan. Ja sitten on vielä suklaa, joka lohduttaa sellaisissakin vastoinkäymisissä, joiden keskeltä ei välttämättä jaksa edes sängystä itseään sosiaalisesti hyväksyttävään habitukseen nousta siivoamaan. 

Ja suklaa on siitä loistokumppani, että se on auliisti monenkin asian paras kaveri. Se käy yhteen vaikka portviinin, salmiakin, kookoksen ja pähkinöiden kanssa. Mutta salaa minunkin sisäinen kymmenvuotiaani on sitä mieltä, että kyllä silläkin se yksi Ihan Kaikista Paras Kaveri on: appelsiini. 

Siinä on yhdistelmä johon vain en kyllästy. Eivätkä kyllästyneet myöskään työkaverit, joilla tämä appelsiinisuklaaganachetorttukin testattiin. 

Pohja on se vanha tuttu, mm. vaniljakastiketortussa käytetty resepti. Orange curd-piiraan lailla raastoin mukaan 1 appelsiinin kuoren ja käytin nesteenä appelsiinin mehua.

Suklaaganache puolestaan on tuttu siitä makeaa ja suolaista sekoittavasta juustonaksukuorisesta piiraasta. Tällä kertaa lorautin kahvin sijaan mukaan Cointreauta tuota appelsiinisutta lisäämään.

Koska ganache- täyte itsessään ei kypsyttelyä vaadi, on piiraspohja esipaistettava. 

Tee taikina ohjeen mukaan ja anna tekeytyä puolisen tuntia jääkaapissa. Kaulitse tai painele se (irtopohja)vuoan pohjalle ja reunoille, aseta sen päälle tarpeeksi iso pala foliota, kaada sen päälle joko sellaisia keraamisia paisto-mitä-ne-nyt-ovatkaan tai vaikka sitä bulguria, josta et sitten jaksanutkaan innostua niin paljoa, että olisit koskaan päässyt paketin loppuun. Tai riisiä. Tai kuivia papuja. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia, poista folio ja jatka paistamista vielä kymmenisen minuuttia. Anna jäähtyä.

Sulata suklaat ja kerma vesihauteessa. Lorauta joukkoon n. 1,5 rkl Cointreauta. Sekoita kunnes seos on kiiltävää ja tasaista. Kaada jäähtyneeseen piiraspohjaan ja anna jähmettyä kylmässä ainakin 4 tuntia ennen tarjoilua. Tai vaikka seuraavaan päivään. 

Vaihtelun vuoksi käytin suorakaiteen muotoista vuokaa, mitoiltaan  13 cm x 36 cm - se kun ei ole viime aikoina nähnyt paljonkaan toimintaa (mikä muistuttaakin - pitääpä tehdä lisää sitä lohi-pinaattipiirasta!) Sellaiseen pyöreään, n. 28- senttiseen vuokaan ganachen määrää kannattaa kasvattaa 1,5-kertaiseksi. 

__________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?